Eero Ylitalon vakaa näkemys on, että yhteistyökumppaneita kannattaa hakea moniin toimintoihin. Tyytyväinen hän on Etelä- ja Keski-Pohjanmaan reunapitäjistä löytyneestä yhteistyönhalusta.
Ylimaakunnallinen yhteistyö on reuna-alueiden voimavara
25.1.2018
Taisto Järvinen
Maakuntaraja on aikaisemmin tunnettu lähes yhtä isona rajauksena kuin valtakunnanraja. Tänä päivänä tilanne on muuttunut melko paljon. Yhteistyötä tehdään pitäjien kesken, vaikka ne sijaitsevat eri maakuntien alueilla. Yhteistyö yli maakuntarajojen antaa lisää elinvoimaa ja mahdollisuuksia, kun työtä tehdään kaikkia osapuolia hyödyttävällä asenteella.
Eero Ylitalo on hoitanut Kyyjärven kunnanjohtajan virkaa noin viisi vuotta. Jo virkakautensa alkuvaiheessa hän pohti kuntien yhteistyön mahdollisuuksia Keski-Suomen sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan lähikuntien kesken. Tänä päivänä ollaan hyvällä tiellä, yhteistyötä tehdään ja lisämahdollisuuksia selvitetään.
- Olemme ylittäneet maakuntarajat ja pohdimme yhteistyön mahdollisuuksia naapurikuntien; Perhon, Vetelin, Vimpelin, Lappajärven, Alajärven, Soinin, Evijärven, Kivijärven ja Kannonkosken kanssa. On upeaa, että kuntien johtajat ja yrittäjät ovat lähteneet yhteiselle asialle.
- Isot yritykset, kuten Ruukki ja Betset antavat selkänojaa kyseiselle työlle. Meillä on myös kolme koulutusorganisaatiota; Poke, Jami ja Kpedu, jotka antavat hyvän pohjan yhteistyölle.
- Yksi yhteistyöhön velvoittava tekijä on työvoiman akuutti tarve. Nykyisten tekijöiden eläköityminen tulee olemaan valtava haaste. Niinpä oppilaitosorganisaatiot ottivat vastuun työvoiman koulutuksesta ja saatavuudesta. Seutukunnan markkinointia pitää viedä eteenpäin nimenomaan työpaikat edellä.
Mistä työvoimaa sitten saadaan? Eero Ylitalon vastaus on, että osaajia voidaan saada nykyisistä asukkaista sekä seutukunnalle muuttavista suomalaisista ja maahanmuuttajista.
Nimenomaan Kyyjärvellä on hyviä kokemuksia ulkomailta tulleista muuttajista. Epäkohtana on vain se, että tulijoita ohjataan paljolti pääkaupunkiseudulle. Se kuuluisa 2600 euron tuloraja pitää porrastaa aluekohtaisesti, kun Väli-Suomen maaseudulla ko. summalla on ostovoimaa enemmän ja etenkin asumisen mahdollisuuksia on vapaiden asuntojen määrän ja hintatason puolesta eri tyyliin kuin pääkaupunkiseudulla.
Monet asiat hyvällä tolalla
Kyyjärvellä työttömyysaste on tänä päivänä kymmenen prosentin paikkeilla. Aiemmin vallinneen kuudentoista prosentin jälkeen nykyinen lukema tuntuu kohtuulliselta. Betset työllistää noin 230 henkilöä, joista suunnilleen puolet tulee naapurikunnista, joten yhteistyötä yli maakuntarajojen on myös työpaikkojen saralla.
Ehkä historian suurin investointi Kyyjärvellä on työn alla oleva koulu, johon tulevat varhaiskasvatuksen ja perusopetukset tilat. 3,5 miljoonaa euroa maksava koulurakennus on mitoitettu 200 oppilaalle. Rakennuksen on määrä olla valmiina ensi lukuvuoden alkuun mennessä.
- Koulun tiimoilta mietittiin pitkään eri vaihtoehtoja. Peruskorjaus oli toinen vaihtoehto. Hyvä ratkaisu päättäjiltä oli uuden koulun rakentaminen. Koulurakennukseen liittyy myös keskuskeittiön toteutus, jotta ruoka-annokset saadaan yhdestä pisteestä, kunnanjohtaja Ylitalo kiteyttää.
Muuttotappio on maaseudun pitäjien painajainen. Kyyjärvellä on viime vuonna ollut muuttovoittoa, mutta selvästi syntyvyyttä suurempi kuolleisuus on hieman pitäjän asukaslukua nakertanut. Töitä väen Kyyjärvellä pysymiseksi tehdään hartiavoimin.
Sote- ja maakuntauudistuksen Ylitalo luottaa kääntyvän pienten kuntien eduksi. Joulupukin käyntiä hän ei uudistusten tiimoilta odota, mutta ennakkoon ei kannata uhkakuvia uudistusten osalta maalata.
