Kuvassa vasemmalta syksyllä aloittaneet opiskelijat Antti Valtoaho, Ato Mattila ja Niko Niemelä, sekä opettaja Antti Virkkunen.
Uusi kampus Ähtärin Tuomarniemellä tarjoaa metsäoppeja monipuolisesti
24.3.2026
Vivi Hallapuro
Sedu Ähtärin kampuksella opiskelee vuosittain 420-450 nuorta ja aikuista useisiin eri ammatteihin. Yksi vetovoimainen koulutusala on metsäalan koulutus.
Sedu järjestääkin toisen asteen metsäalan perustutkintokoulutusta upouudella, joulukuun alussa 2025 käyttöön otetutulla Ähtärin kampuksella. Tiloissa toimivat Sedu Ähtäri ja Ähtärin lukio saman katon alla. Uuden kampuksen kustannusarvio oli 17,8 miljoonaa euroa, josta Ähtärin kaupungin osuus oli 2 miljoonaa euroa. Lopusta vastasi Seinäjoen Koulutuskuntayhtymä. Lisäksi metsäkoulutus sai EU:n Ketko -hankkeen myötä muun muassa tarpeelliset metsäkonesimulaattorit koneopetuksen tueksi.
Tekniikan alojen koulutusvastaava, metsäpuolen opettaja, OPO ja vs. koulutuspäällikkö Antti Virkkunen esitteli kampusta ja kertoi, että metsäpuolen opinnot pitävät sisällään monipuolisia metsien hoitoon, luonnon tuntemukseen ja puunkorjuuseen liittyviä seikkoja sekä paljon tekniikkaa ja metsäkoneen tuntemusta.
- Opinnot koostuvat kestävästä metsänhoidosta ja hyödyntämisestä, sisältäen metsänhoidon perusteita, luonnontuntemuksen opetusta, ekologiaa ja tietoa ympäristön monimuotoisuudesta, avaa Virkkunen.
Ähtärin metsäopinnoissa päästään myös harjoittelemaan koulun harjoitusmetsissä.
- Meillä on käytössä 850 hehtaaria Metsähallituksen omistamaa opetusmetsää. Tämän lisäksi Metsähallitus tarjoaa tarvittaessa lisäalaa metsänhoidon ja puunkorjuun koulutukselle. Opiskelijat saavat monipuolisen koulutuksen, mikä sisältää raivauksen, harvennushakkuut, suurien puiden kaadon ja apteerauksen. Tämä helpottaa puutavaralajien ja mitta- sekä laatuvaatimusten ymmärtämistä, silmällä pitäen koneellista puunkorjuuta, selittää Virkkunen.
Simulaattorit tuovat koneenkäytön opetuksen uudelle tasolle.
- Koneenkäyttö aloitetaan aina simulaattorilla opetusluokassa ja sen tarkoitus on valmistaa opiskelijoita monipuoliseen koneenkäyttöön. Simulaattoriharjoittelu näkyy koneen ohjaimissa sujuvana nosturin käyttönä. Oikealla koneella harjoittelu sujuu paremmin, kun pohjat on tehty simulaattorilla hyvin. Simulaattori ei kuitenkaan korvaa oikeaa konetta, vaan tukee sen käyttöä, muistuttaa Virkkunen.
Metsäkoneita Ähtärin opetuksessa on käytössä 5 korjuuketjua, joista 8 konetta ovat omia ja 2 vuokrakonetta.
Metsänhoito ei ole muuttunut
Suomi tunnetaan maana, jossa metsää osataan hoitaa, onhan puuston aina todettu olevan maamme vihreää kultaa. Työtä on kuitenkin vuosien varrella helpotettu monin tavoin.
- Metsänhoito ei sinänsä ole muuttunut, mutta teknologia on tullut osaksi työtä ja automatiikkaa on tullut vuosien varrella lisää. Tekoälykin on jo mukana metsätaloudessa, aprikoi Vaalassa syntynyt Virkkunen, joka metsäopintojensa ja ammattitaitonsa siivittämänä ajautui Etelä-Pohjanmaalle metsäalan kouluttajaksi jo vuonna 2007.
Virkkunen on itsekin ollut metsäkoneenkuljettaja.
- Ala veti puoleensa, koska metsiä ei voi siirtää ulkomaille, kuten teollisuutta ja hyvä metsien hoito on avaintekijä menestyvässä metsätaloudessa, tietää Virkkunen.
Puuta käytetään nykyään monipuolisesti.
- Puuta käytetään perinteisen rakentamisen, lämmittämisen ja pakkausmateriaalien lisäksi muun muassa biopohjaisissa polttoaineissa, moderneissa lääkkeissä ja jatkojalostamisen kautta myös vaatekuituna, Virkkunen huomauttaa, muistuttaen, että innovaatiot tuovat koko ajan lisäkäyttöä puulle.
Opiskelijoita kiinnostaa yhä metsäala
Virkkusen mukaan yhteishaun lisäksi metsäpuolella Ähtärissä on jatkuva haku ja kiinnostus alaa kohtaan on hyvällä tasolla.
- Opiskelijoita saadaan noin 100 kilometrin säteeltä. Yhteishaussa meille tulee keskimäärin 20-24 opiskelijaa ja aikuisopiskelijoita tulee myös jatkuvassa haussa. Jotkut suorittavat koko tutkinnon sijasta vain osia tutkinnosta. Osalla opiskelijoista on alaan kytköksiä jo ennestään, kertoo Virkkunen, mutta muistuttaa, ettei ole väliä millaiset lähtökohdat uudella opiskelijalla on.
Ato Mattila Kuortaneelta, Niko Niemelä Lappajärveltä ja Antti Valtoaho Karstulasta ovat tulleet Ähtäriin metsäalan oppia hakemaan.
- Meillä on kotona metsäalan yritys ja se oli yksi syy siihen, että lähdin opiskelemaan alaa, paljastaa Antti ja myöntää, että parasta on se, kun päästään käytännön hommiin metsään.
- Meillä on metsää, jossa olen isän kanssa ollut metsähommissa. Lisäksi sukua on Pohjanmaalla ja päätin hakea tänne Ähtäriin, kertoo Ato, joka myös arvostaa kovasti sitä, että pääsee tekemisen makuun.
Niko Niemelä aloitti ensi lukion Lappajärvellä.
- Olin lukiossa vuoden, mutta olin jo yläasteella miettinyt tätä metsäalaa ja päätin hakeutua Ähtäriin. Täällä on parasta se, kun saa tehdä metsässä töitä, päättää nuori opiskelija.
