Kuvassa ovat vasemmalta lukien Jorma Kaijanniemi, lähihoitajaopiskelija Agrita Petkevica ja Anja Juponaho. Kaijanniemi ja Juponaho nauttivat ulkoilun lisäksi ahkerasta kortinpeluusta.
Tuurilakoti Keuruulla tarjoaa ympärivuorokautista asumispalvelua luonnonkauniissa ympäristössä
17.2.2026
Vivi Hallapuro
Tuurilakoti on Keuruun Vanhaintukisäätiön omistama palvelutalo Keuruulla. Säätiön ovat aikanaan perustaneet Keuruun kaupunki sekä Keuruun seurakunta vuonna 1969. Tehostettu palveluasuminen Tuurilakodissa alkoi joulukuussa 2012 ja se vastaa nykyistä ympärivuorokautista asumispalvelua. Tuurilakoti työllistää tällä hetkellä 36 kokoaikaista työntekijää.
Tuurilakoti on laajentanut myös yksityistä palvelutarjontaa.
- Lokakuusta 2025 alkoi Tuurilakodin lyhytaikaishoito. Lyhytaikaishoito räätälöidään aina asiakkaan tarpeen mukaisesti. Se voi kestää vuorokaudesta eteenpäin ja asiakkaan tarve ratkaisee jakson pituuden. Tänne voi tulla vaikkapa sairaalajakson jälkeen, jatkamaan kuntoutumista tai lyhytaikaishoidolla voidaan tukea omaishoitajan jaksamista, selvittää Keuruun Vanhaintukisäätiön toiminnanjohtaja Kati Kujala.
Uutena, ulosmyytävänä palveluna tuotetaan myös yksityistä kotihoitoa ja kotisairaanhoitoa.
- Kotihoidon lupien puitteissa voisimme toimia koko Keski-Suomen hyvinvointialueella sekä Mänttä-Vilppulassa, mutta käytännössä palvelua tuotetaan toistaiseksi vain Keuruulla. Toki nämäkin palvelut ovat aina räätälöitävissä, aprikoi Kujala.
Keuruun Vanhaintukisäätiöllä on myös asuntojen vuokraustoimintaa sekä Keuruulla että Haapamäellä.
- Pääosin asunnot ovat rivitaloasuntoja, mutta Keuruulla on myös 6 osakehuoneistoa, jotka sijaitsevat Keuruun keskustaajamassa, valaisee Kati Kujala.
Asukkaita Keuruulta ja lähialueilta
Palvelutalo Tuurilakotiin tulee asukkaita Keuruun lähialueilta.
- Asukkaat tulevat tällä haavaa Keuruulta, Multialta ja Petäjävedeltä. Toki alueena voi olla koko hyvinvointialue, mutta moni haluaisi omalle kotipaikkakunnalle tai läheiset haluaisivat, että mumma tai paappa saisi palveluasumispaikan kotipaikkakunnalta, jotta vierailu olisi helpompaa ja tuttuus säilyisi.
Haastatteluhetkellä Tuurilakodissa oli 26 asukasta.
- Keski-Suomen hyvinvointialue on aiemmin myöntänyt ympärivuorokautista asumispalvelua 29 asukkaalle, mutta taloustilanteella on varmasti vaikutuksensa asiakasmäärän pienenemiseen kun joka puolella hyvinvointialueet pyrkivät ensisijaisesti tarjoamaan asumispalvelupaikan omasta tuotannosta, myöntää Kujala.
Hyvinvointialueet ovatkin tiukentaneet palveluiden myöntämisperusteita kautta linjan, ei pelkästään ikääntyneiden palveluissa.
- Oma näkemykseni on, että ikääntyneiden palveluiden myöntämisperusteiden tiukentuminen näkyy varmasti terveyskeskuksien ja sairaaloiden päivystysruuhkina jatkohoitopaikkojen puutteesta johtuen, yhteydenotoissa hätäkeskuksiin sekä sote-tilannekeskusten yhteydenotoissa.
Osalla hyvinvointialueista alueiden alijäämäiset vuodet vaikuttavat varmasti myös ikääntyneiden palveluihin.
- Itse pidän tärkeänä, että ennaltaehkäisevistä palveluista ei lähdettäisi karsimaan kovalla kädellä. Ennaltaehkäisevän työn hintalapussa on aina mukana niin sanotut alennusprosentit, eli ennaltaehkäisevä työ tulee pitkällä aikavälillä edullisemmaksi kuin korjaava työ, uskoo Kati Kujala.
Kujala on varma siitä, että toimiva perusterveydenhuolto ja vuosittaiset kansansairauksien kontrollit säästävät euroja kalliimmasta erikoissairaanhoidosta. Samaa ajatusta voi viedä ikääntyneidenkin palveluihin.
- Esimerkkinä päivätoiminta tai omaishoidon vapaat. Kertaviikkoinen ystävien tapaaminen päivätoimintapäivässä tuo vireyttä ja iäkäs ihminen voi pärjätä pelkän viikoittaisen toimintapäivän turvin monta vuotta. Omaishoitajan kuukausittaiset lakisääteiset 2-3 vapaapäivää eivät varmasti tuo sitä palautumista, jota omaishoitaja tarvitsisi, hoidettuaan läheistään 28 päivää kuukaudesta, uskoo Kujala.
Ikääntyvät kaipaavat eniten seuraa
Moni vanhus on tänä päivänä yksinäinen, mutta sosiaalinen toiminta voi kantaa pitkälle.
- Ikääntyvät ihmiset kaipaavat yhteistä aikaa, läsnäoloa ja kuuntelijaa sekä kosketusta. Siksi on tärkeää, että ympärillä on sekä henkistä, että fyysistä tukiverkkoa.
Monet saattavat kuitenkin pohtia, mitä palvelut maksavat ja saako niihin tukea jostain?
- Yksityinen lyhytaikaishoito Tuurilakodissa maksaa 125 € vuorokaudessa. Hinta sisältää oman huoneen lisäksi hoivan, 5 ateriaa päivässä sekä sosiaalista osallisuutta edistävät aktiviteetit, mitä Tuurilakodissa järjestetään joka viikko.
Palvelua on saatavana myös koteihin.
- Yksityinen kotihoito/kotisairaanhoito on tuntiperusteisesti hinnoiteltua, eli asiakas maksaa vain siitä ajasta, jonka hoitaja kulloinkin hänen luonaan on. Kotihoito/kotisairaanhoito on myös kotitalousvähennyskelpoista palvelua, vinkkaa Kujala.
Kelan myöntämä eläkkeensaajan hoitotuki on ehkä yleisin tukimuoto.
- Sitä voi hakea vähintään 16-vuotias hakija, joka on kokoaikaisesti eläkkeellä ja hänellä on pitkäaikainen sairaus tai vamma, joka heikentää toimintakykyä ja henkilö tarvitsee vamman tai sairauden takia apua, ohjausta tai valvontaa. (Lisätietoja https://www.kela.fi/elaketta-saavan-hoitotuki).
Aina ei Tuurilakodissa ole vapaita paikkoja, mutta odottelun jälkeen sellainen varmasti löytyy.
- Kun puhutaan ympärivuorokautisen palveluasumisen vakituisesta paikasta, on keskimääräinen jonotusaika 3 kuukautta. Tuurilakodissa ei ole niin sanottuja "kovan rahan paikkoja", eli meille ei voi tällä hetkellä tulla vakituisesti asumaan itsemaksavana asiakkaana. Lyhytaikaishoitoon pääsee helpommin, esimerkiksi tällä hetkellä lyhytaikaishoitohuoneita on tarjolla kaksi. Jos lyhytaikaishoidon tarve on jatkuvaa, kannattaa uusi jakso sopia heti edellisen alkaessa. Jo varatun jakson voi kuitenkin perua kuluitta, mikäli jaksoa ei pysty käyttämään, evästää Kujala.
Virikkeitä ja viikon ruokalistaa
Tuurilakodissa työskentelee arkisin kuntohoitaja, joka pitää asukkaille sekä ryhmä- että yksilömuotoisia liikuntatuokioita.
- Kuntohoitajan ryhmämuotoista liikuntaa tarjotaan myös palvelutalon välittömässä läheisyydessä olevien säätiön vuokrarivitalojen asukkaille. Käytämme myös Sävelsirkku -sovellusta erilaisiin musiikkituokioihin ja -visailuihin. Sävelsirkussa on paljon muitakin toimintoja, esimerkiksi erilaisia jumppia, muistipelejä ja niin edelleen, suosittelee Kujala.
Sen lisäksi Tuurilakodilla ulkoillaan sään salliessa päivittäin kauniissa maisemissa ja sisälläkin pelaillaan.
- Pelaamme bingoa ja onpa meillä innokkaita korttipelien pelaajiakin.
Myös ruoka on laadukasta, sillä Tuurilakodissa on oma keittiö mikä saa veden nousemaan kielelle tuoksuineen.
- Emäntä Anne Kivimäki tekee ruoat alusta alkaen itse, joten tiedämme mitä syömme. Oma valmistuskeittiö edesauttaa myös siinä, että pystymme vastaamaan asukkaan ravitsemuksellisiin tarpeisiin nopeasti. Ruokalista vaihtelee, mutta tavallinen kotiruoka maistuu parhaiten. Perunamuusi ja jauhelihakastike, makaronilaatikko, ohrapuuro marjakimaralla, salaatit, kiisselit ja rahkat jälkiruokana. Kahvin kanssa tarjolla on itseleivottua makeaa tai suolaista päivittäin. Ruoka on hyvää ja se on ravintorikasta, huomauttaa toiminnanjohtaja.
Kujala evästää vielä, miten palvelusetelin voi saada.
- Nyt kun palvelusetelit ympärivuorokautiseen asumispalveluun ovat vielä muun muassaKeski-Suomen hyvinvointialueella käytössä, voi asiakas pyytää palvelua hakiessaan, että saisi palvelusetelin sosiaalihuoltona tuotettavaan ympärivuorokautiseen asumispalveluun. Näin toimien asiakkaan pitäisi olla mahdollista myös valita palveluntuottajista hoitopaikkansa. Palveluntuottajiin voi käydä tutustumassa sivustolla www.palse.fi, jossa voi tehdä palvelutuottajahakuja erilaisiin palveluihin.
