Rytmi-instituutin toiminnanjohtaja Satu-Maarit Veikkola kertoo toiminnan keskittyvän suomalaisen populaarimusiikin ja luovan talouden kehittämiseen. Kuva: Riku Männistö.
Rytmi-instituutti toimii monipuolisesti
11.8.2026
Tomi Olli
Seinäjoella kotipaikkaansa pitävä Rytmi-instituutti on yksi Suomen viidestä musiikki-instituutista. Kyseessä on Rytmi-instituutin kannattajayhdistys ry:n alaisuudessa toimiva, vuonna 1990 perustettu valtakunnallinen asiantuntijaorganisaatio. Rytmi-instituutin toiminnanjohtaja Satu-Maarit Veikkola kertoo toiminnan keskittyvän suomalaisen populaarimusiikin ja luovan talouden kehittämiseen.
- Olemme vuosien varrella olleet mukana rakentamassa ja kehittämässä alaa niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti.
Hän näkee Seinäjoella toimimisessa paljon vahvuuksia.
- Olemme vahvasti tunnistettu rytmimusiikin asiantuntija, joka on mukana monenlaisessa alueellisessa toiminnassa. Olemme myös saaneet pitkäjänteistä tukea Seinäjoen kaupungilta. Olemmekin vuosien aikana rakentaneet verkostoja, joiden kautta Seinäjoki näkyy myös valtakunnallisessa musiikkikentässä.
Veikkola muistuttaa, ettei luovuus ja lahjakkuus synny vain suurissa kaupungeissa.
- Niin ei todellakaan ole, eli mahdollisuuksienkaan ei pidä keskittyä vain niihin. Haluamme osaltamme rakentaa verkostoa, jossa musiikkialan osaamista ja uramahdollisuuksia voidaan kehittää koko Suomessa.
Toiminnanjohtaja myöntää haasteitakin olevan.
- Maakunnasta käsin toimivan valtakunnallisen organisaation täytyy usein tehdä hieman enemmän töitä osoittaakseen valtakunnallisuutensa ja rakentaakseen verkostoja. Toisaalta nykyään yhteistyö rakentuu yhä enemmän verkostojen kuin maantieteen ympärille.
Musiikkialan kehitystä
Ensimmäinen suuri missio Rytmi-instituutilla oli sen perustamisen jälkeen rytmimusiikin koulutusmahdollisuuksien parantaminen, sillä musiikin koulutus oli tuolloin vahvasti länsimaisesta taidemusiikista ponnistavaa eikä rytmimusiikki nauttinut samaa arvostusta.
- Sen jälkeen Rytmi-instituutti on ollut mukana monenlaisessa musiikkialan kehitystyössä. Sen yhdinkohderyhmä ovat uransa alussa olevat tai indie-tyylisesti toimivat, omaa musiikkia tekevät musiikintekijät, artistit ja yhtyeet.
Kehittämistyö näkyy käytännössä esimerkiksi biisileireinä, koulutuksina, mentorointina sekä Noste-keikkakonseptina.
- Nostamme siinä esiin uransa alkuvaiheessa olevia tai indie-kentällä toimivia laadukkaita artisteja. Haluamme samalla tarjota yleisölle mahdollisuuden löytää uutta suomalaista musiikkia myös valtavirran ulkopuolelta.
- Olemme myös kehittäneet kulttuurisen vanhustyön toimintamalleja, rakentaneet musiikkialan verkostoja sekä edistäneet alan tiedonvälitystä ja osaamista. Rytmi-instuutti ylläpitää myös laajaa Ääniaallot - analogisen studiotekniikan kokoelmaa ja näyttelyä Rytmikorjaamolla sekä digitaalisia arkistoja.
Viime vuosina Rytmi-instituutti on myös vahvistanut kansainvälistä toimintaansa, se on myös saanut hiljattain rahoituksen Erasmus+ liikkuvuuksiin.
- Voimme rahoituksen avulla tarjota opiskelijoillemme mahdollisuuksia kansainvälistymiseen matalalla kynnyksellä. Se tarkoittaa lyhyitä ulkomaanmatkoja joiden kautta avautuu mahdollisuus tutustua konkreettisesti muiden maiden toimintaan.
Hankkeita menossa
Rytmi-instituutin kehitystyö toimii nykyään pitkälti hankkeiden avulla. Tällä hetkellä käynnissä on kaksi merkittävää kehittämishanketta. Resonanssi-hankkeessa vahvistetaan musiikkialan yrittäjyyttä, osaamista ja työllistymistä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan alueella. Valtakunnallisessa Klusteri-hankkeessa puolestaan rakennetaan koko Suomen musiikkialalle yhteistä digitaalista alustaa, jonka tavoitteena on parantaa tiedonkulkua, verkostoitumista sekä koulutus-, työ- ja rahoitusmahdollisuuksien saavutettavuutta.
- Taustalla on siis ajatus siitä, että alan tieto ei saa jäädä yksittäisiin verkostoihin tai suuriin kaupunkeihin, vaan sen tulisi olla tasapuolisesti kaikkien saavutettavissa.
Syksyn aikana Klusteri-hankkeessa käynnistyy myös laaja valtakunnallinen selvitys musiikkialan kehittämistarpeista.
- Kyselyiden, asiantuntijakeskustelujen ja sidosryhmätyön pohjalta laaditaan musiikkialan "kymmenen teesiä" päättäjille siitä, millä toimenpiteillä alan toimintaedellytyksiä voidaan tulevaisuudessa vahvistaa etenkin luovan talouden näkökulmasta.
