Ohikulkijan kuva Multialta Palsankosken taukopaikalta 06.09. 2026. Kuvassa olevan television jättänyt roskaaja ei ilmeisesti tiennyt, että paikalle ei tule sähkövirtaa.
Roskien ja jätteiden heittely luontoon on todella vastuutonta
22.9.2026
Holtittomuuden huippua ovat sohvat ja kodinkoneet teiden varsilla
Taisto Järvinen
Noudattamalla hyviä elämäntapoja ja elämällä siististi vältytään monilta ongelmilta, vältytään jopa aiheuttamasta ongelmia kanssaeläjille. Toisaalta on myös paljon hyvien tapojen vastaisia elämäntyylejä ja rangaistavia tekoja, joista tekijä melko harvoin joutuu vastuuseen.
Yksi runsasta närää herättänyt huono tapa ja ihmettelynaihe on luontoon heitettyjen roskien ja jätteiden määrä. Yleisimpiä autoista teiden varsille heitetyistä roskista ovat savukerasiat, käärepaperit, kertakäyttöiset kahvimukit, karamellirasiat ja -pussit. Suurin ongelmia tuottava jäte teiden varsilla on muovi, jota näkyy monessa muodossa.
Liikenteen valtaväylien tienpientareet eivät ole pahimpia luontoon jätettyjen roskien esiintymispaikkoja. Toisaalta kyseisillä teillä ajonopeudet ovat korkeampia ja roskat jäävät katsekentän ulkopuolelle, kun pääasia ajettaessa on liikenteen seuraaminen. Liikuttaessa polkupyörällä tai jalkaisin on näkökenttä laajempi, jolloin roskahavainnot ovat helpommin nähtävänä.
Ihmeellistä on, että pienempien teiden varsilta ja enemmän liikennöityjen väylien levähdyspaikkojen tienoilta löytyy sohvia, tuoleja, patjoja, vuodevaatteita, muovikanistereita sekä monen sorttisia kodinkoneita ja laitteita porakoneista, helloihin ja televisoihin saakka. Myös rakennusjätteet ovat melko suosittu tapa sotkea luontoa. Kokonaisten tai osittain syötyjen ruoka-annosten heittäminen tienvarteen on todellinen taidonnäyte holtittomasta elämästä.
Monet luontoon heitetyt roskat aiheuttavat isoa haittaa luonnossa eläville eläimille. Myös kotieläimille ja lemmikeille ne ovat vaaranpaikka. Jätteiden ja muovin joutuessa eläimen ruoansulatuskanavaan saattaa eläimen suolisto tukkeutua aiheuttaen isoja rsimyksiä ja hitaan kuoleman.
Roskaamisen saralta löytyy toki yksi myönteinen näkökulma. Pyöräilyä harrastavat ja silmät avoinna liikkuvat kansalaiset ovat nimittäin laittaneet merkille, että pulloja ja tölkkejä on ojanpientareilla vähemmän kuin takavuosina. Saattaa olla, että 10 – 40 sentin arvoisen tavaran kerääjiä on aikaisempaa enemmän. Oma harminsa on kuitenkin tölkkienkin keräämisessä, kun yliajon seurauksena litistyneistä tölkeistä ei saa 15 sentin tiliä.
Vastuullisuus kuuluu kaikille
Jokainen kansalainen tuntee hyvät käytöstavat ja tietää myös, miten roskien ja jätteiden kanssa pitää toimia.
Kaikissa pitäjissä on toimiva jäteasema, ja lähes kaikilla kylillä on aluekeräyspiste. Pitäjien jäteasemien portit ovat avoinna määräpäivinä tiettyinä kellonaikoina. Kirkonkylien jäteasemat ovat avoinna useita tunteja ja siinä ajassa ehtii jokainen asiakas kuormansa tyhjentää. Jäteasemat on sijoitettu keskeiselle paikalle, ja sen löytää helposti. Etäisyys jäteasemalle saattaa on lyhyempi kuin metsäautotien varrelle.
Jäteasemilla on merkityt jätteiden tyhjennyspaikat ja asiantunteva opastus, joten ongelmia roskien ja jätteiden oikeaoppisessa hävittämisessä ei pitäisi olla. Kaiken huipuksi valtaosa jätteistä voidaan kipata asemalle ilman maksua. Vain joistakin tuotteista peritään varsin maltillinen maksu.
Suuri apu tienreunojen siistimiseen ovat kyläyhdistykset ja -seurat järjestämällä roskienkeräystalkoita. Myös useat yksityishenkilöt, eläkeläiset ja nuoremmat keräävät roskia teidenvarsilta luonnollisena ulkoilun sivuharrastuksena.
Tilaston mukaan Suomen teiltä kerätään vuosittain yli miljoona kiloa roskia, ja paljon jää vielä keräämättä. Voisitko sinä olla osaltasi vaikuttamassa tienvarren vähempiroskaisuuteen.
