Vaikka pyöräilytaidot sinällään eivät ikääntyessä katoa, vuosien tuomat muutokset on otettava satulassakin huomioon. Kuva: Nina Mönkkönen / Liikenneturva.

Vaikka pyöräilytaidot sinällään eivät ikääntyessä katoa, vuosien tuomat muutokset on otettava satulassakin huomioon. Kuva: Nina Mönkkönen / Liikenneturva.

Pyöräilykin edellyttää ajokykyä - jopa enemmän kuin autoilu

5.6.2024

Iso osa 65 vuotta täyttäneistä pyöräilevistä kokee pyöräilyn tärkeänä osana arkeaan, kertoo Liikenneturvan tuore kysely. Pyöräilyllä on paljon positiivisia vaikutuksia, mutta se edellyttää myös tietynasteista toimintakykyä. Jos autolla ajaminen on lopetettava terveyden takia, pyöräilykään ei todennäköisesti ole enää turvallista.

Liikenneturva selvitti 65 vuotta täyttäneiden ajatuksia ja kokemuksia liikenteestä kyselyllä*. Pyöräily on varttuneemmassa ikäryhmässä verrattain yleistä: joka kolmas 65 vuotta täyttänyt on pyöräillyt edeltäneen vuoden aikana, 75 vuotta täyttäneistäkin reilu neljäsosa.

”Kysely kertoo, että pyöräily on olennainen osa ikäryhmän liikkumispalettia. Se koetaan miellyttävänä, itselle turvallisena ja tärkeänä keinona ylläpitää terveyttä. Puolet pyöräilevistä kokee, että pyöräilyn lopettamisella olisi iso merkitys heidän arkeensa”, kuvailee Liikenneturvan suunnittelija Mia Nyholm.

Terveys ja toimintakyky turvaavat pyöräilyn

Vaikka pyöräilytaidot sinällään eivät ikääntyessä katoa, vuosien tuomat muutokset on otettava satulassakin huomioon. Liikenneturvan kyselyssä lähes joka viides 65 vuotta täyttänyt pyöräilevä on esimerkiksi havainnut iän heikentäneen tasapainoa.

”Tasapainon lisäksi pyöräilyssä tarvitaan lihasvoimaa ohjaamiseen ja jarruttamiseen sekä liikkuvuutta pyörän päälle nousuun ja sieltä laskeutumiseen”, Nyholm luettelee. Myös pääpuolen on oltava kunnossa.

”Pyörällä liikuttaessa on yhtäaikaisesti tehtävä montaa asiaa, kuten hallittava pyörää, havainnoitava liikennettä ja reagoitava eteen tuleviin tilanteisiin. Aivan kuten autoilussakin, muun muassa neurologiset sairaudet kuten etenevät muistihäiriöt vaikuttavat kykyyn pyöräillä turvallisesti”, Nyholm korostaa.

Liikenneturvan kyselyssä suurimmat syyt olla pyöräilemättä oli muiden kulkutapojen käyttö sekä se, ettei omista pyörää. Neljäsosa 65 vuotta täyttäneistä ei koe pyöräilyä turvalliseksi ja reilu viidesosa epäilee kuntonsa riittävyyttä pyöräilyyn. Joka seitsemäs kertoo sairautensa heikentävän pyöräilyn turvallisuutta.

Kaatuminen monen pyöräilytapaturman taustalla

Liikenneturvan kyselyssä useampi kuin joka kahdeksas 65 vuotta täyttänyt kertoi kaatuneensa pyörällä. Seitsemän prosenttia oli kaatunut noustessaan tai laskeutuessaan satulasta. Nyholm kertoo, että ikäryhmä erottuu myös onnettomuustilastoissa: yli puolet kuolleista pyöräilijöistä on täyttänyt 65 vuotta, viime vuonna lähes kaksi kolmesta. Ikäryhmä erottuu myös sähköavusteisella pyörällä ajetuissa onnettomuuksissa.  

”Iän myötä keho haurastuu, mikä tarkoittaa, että pienempikin tälli tai kolari voi tehdä pahaa jälkeä. Keho ei kestä iskua ja palaudu samalla tavalla kuin nuorempana”, Nyholm tiivistää.

”Pyöräilyn turvallisuutta voidaan tukea eri tavoin. Tekemämme itsearviointilistauksen avulla kukin voi itse hahmottaa tilannettaan ja edistää omaa turvallisuuttaan esimerkiksi ottamalla kypärän käyttöön. Olennaista on huomata, milloin riskit ylittävät hyödyt ja pyöräily on syytä lopettaa. Puutteiden tunnistaminen ajoissa voi myös rohkaista niiden kompensointiin esimerkiksi sopivampaan pyörämalliin vaihtamalla.”

« Takaisin