Ajallisesti hirvieläinonnettomuudet sijoittuvat usein lähitunteihin ennen ja jälkeen auringonlaskun, eli pimeää ja hämärää on valtaosassa kolareista. Kuva: Ari Ahtiainen / Liikenneturva

Ajallisesti hirvieläinonnettomuudet sijoittuvat usein lähitunteihin ennen ja jälkeen auringonlaskun, eli pimeää ja hämärää on valtaosassa kolareista. Kuva: Ari Ahtiainen / Liikenneturva

Peurat, kauriit ja hirvet liikekannalla

12.5.2021

Peurat ja kauriit sekä ylivuotiset hirvenvasat ovat taas liikkeellä loppukeväästä. Liikenneturva muistuttaa, että varoitusten huomiointi, riittävän alhainen ajonopeus ja ajamiseen keskittyminen ovat kuljettajan tärkeimpiä keinoja hirvieläinonnettomuuksien välttämiseksi.

Hirvieläinkolarien riski kasvaa selvästi toukokuusta lähtien. Pahimman vaaran tielläliikkujille aiheuttavat hirviemojen karkottamat ylivuotiset vasat, jotka ovat tottumattomia liikkumaan yksin. Hirvien sijaan monilla alueilla yleisempänä riskinä ovat kuitenkin peurat tai kauriit, joiden kannat ovat vuosien mittaan kasvaneet.

”Kuljettaja ei itse voi vaikuttaa siihen, ryntääkö hirvieläin tielle matkan aikana. Siksi omalla toiminnalla on huolehdittava siitä, että tilanteen sattuessa olisi suurin mahdollinen valmius toimia turvallisesti. Avainasemassa ovat riittävän alhainen ajonopeus, varoitusten huomiointi, ajamiseen keskittyminen sekä tehokas valojen käyttö ja havainnointi”, luettelee Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara.

Riski törmätä hirvieläimeen on suuri etenkin niillä alueilla, joilla riista-aidat alkavat ja päättyvät. Ajallisesti hirvieläinonnettomuudet sijoittuvat usein lähitunteihin ennen ja jälkeen auringonlaskun, eli pimeää ja hämärää on valtaosassa kolareista.

Hirvistä tai kauriseläimistä varoittavat liikennemerkit ovat syystä siellä, mihin niitä on asetettu. Nopeuden alentaminen vähintään varoitusmerkin vaikutusalueella ei pidennä matkan kokonaiskestoa juurikaan, mutta sillä voi olla ratkaiseva merkitys onnettomuuden välttämiseksi”, Elovaara kannustaa.

Moni pelkää hirvieläimiä liikenteessä

Liikenneturva keräsi tietoa* suomalaisten tielläliikkujien liikenteeseen liittyvistä peloista loppuvuonna 2020. Moni kertoi pelkäävänsä hirvieläimiä, ja erityisesti hirvet koetaan suuremmaksi peloksi kuin peurat, kauriit tai porot.

”Peura- tai kaurisonnettomuudet eivät useimmiten johda henkilövahinkoihin autoilijoiden kohdalla, mutta moottoripyöräilijöille tai mopoilijoille niillä on helposti todella ikävät seuraukset. Kaikkien kuljettajien, mutta varsinkin kaksipyöräisillä kulkevien, on nyt syytä huomioida, että peuroja tai kauriita voi tietyillä alueilla tulla yhtäkkiä eteen lähes missä tahansa”, muistuttaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen.

”Peurojen ja kauriiden määrän jatkuva kasvu tuottaa ongelmia liikenneturvallisuudelle, kun hirvieläinonnettomuudet lisääntyvät. Henkilövahinkojen lisäksi riistan kanssa ajettujen peltikolarien kustannukset nousevat vuosittain kymmeniin miljooniin euroihin. Kannan määrän aktiivisempaa vähentämistä olisi hyvä pohtia jatkossa”, pohtii Heiskanen.

 

« Takaisin