Teuvo Mäkelä iloitsee Suomen Pesäpallomuseon kehittymisestä.
Pesäpallomuseossa yhdistyy mennyt ja nykyaika
14.7.2026
Tomi Olli
Pesäpallon historiaan voi perehtyä Vimpelin keskustassa sijaitsevassa Suomen Pesäpallomuseossa. Museoon on vapaa pääsy. Vapaaehtoisen pääsymaksun voi maksaa museossa olevaan lippaaseen. Ovet ovat avoinna syyskuun loppuun saakka viikon jokaisena päivänä kello 9-21. Suomen Pesäpallomuseon juuret juontavat vuoteen 1998, milloin se avattiin. Museo sai valtakunnallisen statuksen vuonna 2004. Nykyiseen paikkaansa, Vimpelin keskustaan, se siirrettiin vuonna 2022. Pesäpallomuseossa on tehty hiljattain myös uudistuksia. Merkittävä rooli asiassa on eduskunnan joululahjarahalla. Museoaktiivi Teuvo Mäkelä on asiasta luonnollisesti hymyssä suin.
- Eduskunta myönsi Suomen Pesäpallomuseolle 50 000 euron joululahjarahan, eli kyseessä on hyvin merkittävä ja mieluisa asia.
Rahalla on tähän mennessä purettu museolla ollut vanha keittiö, mikä on muutettu näyttelytilaksi.
- Olemme sen ansiosta saaneet esille aiempaa suuremman määrän esineitä, eli kävijöillä on entistäkin enemmän nähtävää. Uudistamme myös museon ovet, tuulikaapin sekä pyörätuolirampin.
Hiljattain valmistui myös museon vieressä sijaitsevalle puistoalueelle pesispolku.
- Lukkarinpuistossa sijaitsevan Pesäpallopatsaan ympärille on rakennettu pesispolku minkä varrella on viisi informaatiopistettä. Pisteissä saa nappia painamalla esille erilaista pesäpalloon liittyvää tietoa.
Myös museon tekniikka tulee uudistumaan.
- Esille tulee huomattavasti aiempaa enemmän elävää kuvamateriaalia. Meillä on myös näyttöoikeus Yleisradion Urheiluruudun pesäpallo-osuuksiin. Rahan ansiosta museo tulee samaan myös uudet internetsivut.
Kävijöitä riittää
Pesäpallomuseossa on esillä monenlaista mielenkiintoista.
- Museossa on nähtävissä pesäpallon historia monelta kantilta. Esillä olevien esineiden kautta voi tutusta niin pelaajien, tuomareiden kuin välineiden historiaan ja kehitykseen. Nähtävillä on myös erilaisia palkintokokoelmia.
Pesäpallomuseon vanhin esine on räpylä.
- Kyseessä on Viipurin Lakkitehtaan vuona 1922 valmistama räpylä. Räpylän käytöstä ei harmi kyllä ole tietoa.
Erikoinen on myös pesäpallon alkuaikojen tuomariasu, mikä vaihteli tuomarien mieltymysten mukaan.
- Museossa on nähtävillä Haapajärvellä käytössä ollut tuomariasu, mikä koostui pitkästä takista ja hatusta. Kyseinen tuomari käytti myös sateenvarjoa pitääkseen sen avulla kirjanpitoa kentän pinnassa.
Mäkelä iloitsee museon kiinnostuksesta, kävijöitä on ollut mukavasti.
- Mukana on ollut myös kansainvälistä väriä, vieraita on ollut yli kymmenestä maasta, kaukaisimmat Yhdysvalloista ja Kolumbiasta. Ryhmien osalta ovat lisääntyneet erityisesti eläkeläiset sekä seurakuntien ryhmät.
