25-vuotias OnnenKenkä on vakiintunut osaksi Kyläkaupan tarinaa, Tuurin identiteettiä ja suomalaista matkailuhistoriaa. Se herättää tunteita, synnyttää tarinoita ja toimii konkreettisena muistutuksena siitä, kuinka rohkeus, luovuus ja omaperäisyys voivat rakentaa jotakin ainutlaatuista ja pysyvää.
OnnenKenkä-monumentti 25 vuotta – kultainen symboli hyvälle onnelle
1.7.2025
Kirkkaana kesäyönä 25 vuotta sitten, 3.7.2000, Kyläkaupan pihalle ilmestyi jotakin, joka sai ohikulkijat hieraisemaan silmiään - kultainen OnnenKenkä-monumentti. Nyt, neljännesvuosisata myöhemmin, se on vakiintunut osaksi Kyläkaupan tarinaa, Tuurin identiteettiä ja suomalaista matkailuhistoriaa.
OnnenKengän synty on peräisin kyläkauppias Vesa Keskisen yksinkertaisesta mutta nerokkaasta oivalluksesta kysymykseen mistä maailman tunnetuimmat matkailukaupungit tunnetaan. Vastaus oli: monumenteistaan. Pariisilla on Eiffel-torni, New Yorkilla Vapaudenpatsas, Pisalla hieman kallellaan oleva torni – ja Tuurilla on oma kultainen OnnenKenkä-monumentti.
OnnenKenkä ei ole kuitenkaan pelkkä monumentti. Se on täynnä symboliikkaa, tarinoita ja tunteita. Keskinen loi fiktiivisen tarinan Tuurin kylän nimen synonyymistä onni. OnnenKylä, jossa asuu Onnetar – OnnenEnkeleistä kaunein. Hänellä on ratsu, johon ei missään kulttuurissa tai uskonnossa liity mitään negatiivista: yksisarvinen. Yksisarvisella on kultaiset kengät – OnnenKengät – kiinnitettynä molemmin puolin seitsemällä timantilla sen kavioihin.
Kultainen OnnenKenkä edustaa vilpitöntä halua jakaa hyvää onnea kaikille, ei pitää sitä vain itsellään, kuten perinteisen rautaisen hevosenkengän uskotaan tekevän.
OnnenKenkä-monumentin tarkoitus oli tehdä Tuuria ja Kyläkauppaa tunnetuksi. Sitä se on näiden vuosien aikana tehnyt niin Suomessa kuin maamme rajojen ulkopuolellakin.
Se herättää tunteita, synnyttää tarinoita ja toimii konkreettisena muistutuksena siitä, kuinka rohkeus, luovuus ja omaperäisyys voivat rakentaa jotakin ainutlaatuista ja pysyvää.
