Kuvassa oikealta, Kari Vehniäinen, Mika Kallio ja Ossi Rantala Konnevedellä 2025. Kuluvan vuoden kisakausi alkaa Seinäjoen kotikisoilla, kun avauskilpailu käydään 14.2. ”Kannattaa ehdottomasti tulla katsomaan paikan päälle”, ehdottaa Ossi. Hän vihjaa myös, että mikäli kilpailua haluaa katsoa kotisohvalta, sekin onnistuu, sillä kilpailu lähetetään Youtube streamina.

Kuvassa oikealta, Kari Vehniäinen, Mika Kallio ja Ossi Rantala Konnevedellä 2025. Kuluvan vuoden kisakausi alkaa Seinäjoen kotikisoilla, kun avauskilpailu käydään 14.2. ”Kannattaa ehdottomasti tulla katsomaan paikan päälle”, ehdottaa Ossi. Hän vihjaa myös, että mikäli kilpailua haluaa katsoa kotisohvalta, sekin onnistuu, sillä kilpailu lähetetään Youtube streamina.

Moottoriurheiluharrastus kasvatti jääratojen kunkun

10.2.2026

Jäärata-ajoihin jo pikkupojasta hurahtanut 20-vuotias Ossi Rantala asuu Ilmajoella, jossa harrastaa lajia. Hän edustaa kuitenkin Alavuden seudun moottoripyöräilijöitä ja kilpailee leipätyönsä ohella.

  • Ammatiltani olen muurari ja työskentelen omalla toiminimelläni, mutta vapaa-aika menee moottoriurheillessa. Treenaan useimmiten kotiradalla Seinäjoen Kyrkösjärvellä. Välillä tosin tehdään treenireissuja, esimerkiksi Lehtimäelle tai Pihtiputaalle, kertoo jääratojen vauhdinpitäjä.

Ossi Rantalan innostus moottoriurheiluun lähti oman isän kautta.

  • Olen koko lapsuuteni kasvanut moottoriurheilun ympäristössä ja jo pienenä kiertänyt kilpailuita isäni mukana. Jo muutaman vuoden ikäisenä ajelin Suzuki noppeli -mönkijällä ja noin viiden vuoden ikäisenä sain ensimmäisen oman mopon, jolla tuli ajeltua jäälläkin, Ossi selittää.

Oikeastaan koko Rantalan perhe on mukana harrastuksessa.

  • Isäni toimii mekaanikkona, laitamme pyöriä yhdessä. Siskoni auttaa sosiaalisessa mediassa ja muussa markkinoinnissa sekä sponsorisuhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä. Äitini auttaa myös sponsoreiden kanssa ja on tietysti henkisenä tukena, paljastaa Ossi.

 Harjoittelu tapahtuu järvien jäällä ja treenaamisen aloittamiseen riittää noin 15 cm jäänpaksuus.

  • Kilpailujen järjestämiseen tarvitaan kuitenkin jo 40 cm jäätä. Jäälle toteutetaan harjoittelurata, joka tehdään joka vuosi samaan tyyliini. Rata aurataan esimerkiksi mönkijöillä tai autoilla. Radassa on oltava kaarteita kumpaankin suuntaan ja kilpailuradan on oltava 20 metriä leveä. Radan pituuden suositus on 1700 metriä, avaa Ossi Rantala.

 

Kilpaileminen vaatii ympärivuotista harjoittelua

Aiempina kesinä Rantala on ajanut paljon supermotoa sekä motocrossia.

  • Nyt pari kesää olen ajanut Flat trackia ja aion jatkaa sitä myös tulevina kesinä. Viime kesänä aloitin uutena myös Speedwayn ja innostuttuani harjoittelu jatkuu tulevaisuudessakin. Nämä kesälajit tukevat todella hyvin myös jäärataa ja toisinpäin.

Nuoresta iästään huolimatta Rantalalla on meriittejä, sillä hän on kilpaillut jääradoilla jo vuodesta 2019 lähtien, juniori- ja B250-luokissa.

  • Nousin 2020 A250-luokkaan ja voitin SM-pronssia. 2021, eli 15-vuotiaana, voitin ensimmäisen Suomen mestaruuden A250-luokassa. 2023 aloitin myös A450-luokassa ja voitin ensimmäisen tupla- SM:n. 2024 voitin A450 luokan Suomenmestaruuden ja A250-luokassa pronssia. 2025 voitin toisen tuplamestaruuteni, eli luokissa A450 ja A250, luettelee Rantala eikä edes hengästy.

Hän selittää, että A-luokka on SM-luokka. 250 ja 450 ovat pyörän moottorintilavuuksia ja A450 on niin sanottu ”kuninkuusluokka”.

Tämän vuoden valmistautuminen on alkanut jo syksyllä fyysisen kunnon ylläpitämisellä, arkiliikunnan avulla.

  • Alkutalvi treenataan ajamalla, heti kun olosuhteet sallivat. Tänä vuonna ajoharjoittelu alkoi vasta tammikuussa, koska jäätä ei ollut aiemmin. Nyt muutaman vuoden olemme järjestäneet Pohjanmaa -Cupia, joka on erinomaista valmistautumista SM-kauteen. Tänä vuonna oli neljä osakilpailua. Kisaviikon ajan valmistaudun psyykkisesti, tehden paljon ajatustyötä.

Tavoitteet ovat edelleen korkealla.

  • Tavoitteenani on ajaa ehjä kausi ja uusia molempien, A250 ja A450, -luokkien mestaruudet, myöntää ratakunkku.

Hyvät välineet ja tekniikka ovat myös isossa osassa.

  • Lajiin tarvitaan motocrosspyörä. Pyörässä on oltava 9 mm piikkirenkaat. Suomessa piikkirenkaiden tekijöitä on muutamia. Pyörään tehdään myös muutoksia. Sitä madalletaan ja iskunvaimentimia jäykistetään ja pyörään lisätään takavalo sekä tappokatkaisin. Teemme pyörään kaikki perushuollot itse, mutta iskunvaimentimet huoltaa Hakala Service. Siellä olemme saumattomalla yhteistyöllä saaneet vuosittain aikaan lyömättömät iskunvaimentimet, suosittelee Rantala.

Riskit tiedossa

Jokaisessa moottoriurheilulajissa on enemmän tai vähemmän riskejä, jotka Ossi Rantala omassa lajissaan tunnistaa hyvin.

  • Jääradalla käytettävät piikkirenkaat tuovat oman riskinsä. Sitä pyritään minimoimaan hyvällä ajopuvulla. Huippunopeus voi kiivetä jopa 170 km/h. Turvallisuutta parannetaan myös rataa ympäröivillä lumipenkoilla. Tärkein turvallisuustekijä on kuitenkin kuljettaja itse, vakuuttaa nuori vauhdinpitäjä.

Suomessa laji on Rantalan mukaan kaikista kehittyneintä.

  • Suomessa tätä lajia harrastaa usein muistakin lajeista tunnettuja isoja nimiä, kuten esimerkiksi Moto GP:stä tuttu Mika Kallio. Virossakin ajetaan jäärataa, mutta taso ei ole samanlaista kuin meillä Suomessa. Ulkomailla olen kuitenkin kilpaillut Flat trackissa ja Supermotossa, summaa Rantala.

Eikä loppua kilpaharrastukselle ole näkyvissä.

  • En ole ajatellut lopettamista. Ikinä ei tietysti tiedä, jos jotain yllättävää tapahtuu, minkä vuoksi lajin jatkaminen ei onnistuisi. Tämä harrastus on kuitenkin enemmän elämäntyyli, josta luopumista on hankalaa kuvitella, päättää Rantala.

« Takaisin