Humisevan harjun Heathcliff ja Cathy, Jussi Jätinvuori ja Heidi Ajanto. Kuva: Jukka Kontkanen, Seinäjoen kaupunginteatteri
Maailmassa selviytyäkseen ihminen tarvitsee toista ihmistä ja rakkautta
10.2.2021
Emily Brontën Humiseva harju -tragedia paljastaa ihmisluonnon hyvät ja pahat puolet. Seinäjoen kaupunginteatteri valmistautuu klassikkotragedian ensi-iltaan normaalisti, vaikka yleisöensi-ilta jo siirrettiinkin viranomaisrajoitusten vuoksi eteenpäin.
Voimassaolevien viranomaisrajoitusten mukainen, yleisön sisäänpääsyn mahdollistava Humisevan harjun ensi-ilta on torstaina 11. helmikuuta. Seinäjoen kaupunginteatterin joka osastolla valmistellaan näytelmän ensi-iltaa normaalisti.
Seinäjoella nähdään brittiläisen Jo Cliffordin dramatisoima Humiseva harju. Näytelmän on suomentanut Ville Koskivaara ja sen ohjaa teatterin taiteellinen johtaja Pauliina Salonius. Tragedia on Saloniuksen ensimmäinen ohjaus Seinäjoen kaupunginteatteriin.
- Minua on aina kiehtonut näyttämöllä ihmismielen hyvyys ja pahuus, niiden yhteenkietoutuneisuus. Inhimillinen hyvä ja inhimillinen paha ovat alati muuttuvia määreitä.
Kirjailija Emily Brontën kotiseudulle Yorkshiren syrjäisille nummille sijoittuva romaani Humiseva harju (Wuthering Heights) julkaistiin vuonna 1847. Ajallisesti tarina sijoittuu 1700-luvun loppupuolelle.
- Teoksen karu ja villi luonto paljastaa ihmisluonnon: hyvän ja pahan monet kasvot, väkivaltaisen ja julman maailman. Brontën aikalaiskriitikot kokivat romaanin kuvaavan niin syvää pahuutta, ettei sen katsottu voivan olla naisen kirjoittama.
Humiseva harju on tarina kahden sieluntoverin, Cathyn ja tämän lapsuudenperheeseen otetun kasvattiveljen, Heathcliffin repivästä suhteesta.
- Elämän myrskyissä nämä kaksi hylkäävät oman luontonsa ja pettävät toisensa. Näytelmä on kuvaus erään leikin lopusta, henkisestä ja aineellisesta rappiosta ja kasvamisesta maailmaan, joka ei ole oikeudenmukainen eikä tasavertainen.
Cathy ja Heathcliff ovat tarinan päähenkilöitä, mutta näkökulmahenkilö on Nelly, Earnshawn’n perheen taloudenhoitaja.
Britanniaa ravisteli tuolloin teollinen vallankumous – meidän maailmaamme pandemia.
- Molemmissa on aistittavissa sama pelko muuttuvaa maailmaa kohtaan. Selviytyäkseen ihminen tarvitsee toista ihmistä, rakkautta ja hyväksyntää. Humisevan harjun ihmislapset ovat jääneet vaille tuota perusturvaa ja yhteenkuuluvuutta, ja sen heijastumista tunne-elämään ei voi välttää.
Kyse on ennen kaikkea valinnoista.
- Mutta mistä valinnoistamme jälkeläisemme joutuvat maksamaan, omistaanko vain?, Salonius kysyy.
Tragedian rooleissa nähdään Heidi Ajanto (Cathy), Jussi Jätinvuori (Heathcliff), Mari Pöytäälaakso (Nelly) sekä Esa Ahonen, Jani Johansson, Mia Vuorela, Heikki Vainionpää, Ville Orttenvuori, Henna Sormunen ja Jukka Puronlahti. Lapsiroolissa vuorottelevat Viljami Käpyaho ja Konsta Niemelä.
Humisevan harjun taloon ja Rastaslaakson kartanoon sijoittuvan lavastuksen on suunnitellut Juho Lindström, puvut Riikka Aurasmaa, valot Hannu Raja-aho, äänet Riku Metsä-Ketelä, kampaukset ja maskeerauksen Johanna Uusitontti, taistelukoreografian Ville Orttenvuori ja tarpeiston Airi Lakso.
Näytelmää suositellaan 14 vuotta täyttäneille.
