
Tarkkaavainen lukija löytää sanomaa myös rivien väleistä.
Lukeminen on suositeltava tapa viettää vapaa-aikaa
17.11.2026

Jokaiselle lukemisesta kiinnostuneelle löytyy mielenkiintoisia kirjoja
Taisto Järvinen
”Lukeminen kannatta aina” on Jörn Donnerin pitkään elävänä säilynyt ja edelleen voimissaan oleva lausahdus. Donnerin lause pitää todellakin paikkansa myös tänä päivänä. Tietenkin silloin, jos lukemista katsellaan eurojen kiilto silmissä ja päänsä mäntyyn ajaneiden henkilöiden silmin, niin saattaa tulla erimieltä.
Useimpien näkökulmien ja kokemusten mukaan lukeminen on fiksu tapa viettää vapaa-aikaa. Selvitysten mukaan lukeminen kehittää keskittymiskykyä, empatiakykyä ja mielikuvitusta sekä aktivoi muistia ja useampia osia aivoista enemmän kuin esim. televisionkatselu. Lukeminen rentouttaa, ja on todettu hyväksi tavaksi päästä tasapainoiseen elämäntapaan kiireisen tai stressaavan työpäivän tai muun ylikierroksia aiheuttaneen tilanteen jälkeen. Lukeminen myös kasvattaa lukijan sanavarastoa.
Lukemisen on todettu hyväksi unettomuudesta tai huonounisuudesta kärsiville henkilöille. Kirjoista saa helpotusta nukahtamiseen ja lukeminen rentouttaa. Lukeminen auttaa pääsemään ulos ahdistavista ja vastenmielisistä tilanteista ja asioista. Lukemisella on kaiken kaikkiaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia.
Suomalaisten yleisin harrastus
Tässä jutussa puhutaan nimenomaan paperille painettujen kirjojen lukemisesta. On niitä äänikirjojakin, mutta ne ovat tavallaan keino mennä riman alitse, kuten sähköpyörä ja robottiruohonleikkuri omilla alueillaan.
Suomalaisista naisista yli 70 prosenttia sanoo harrastavansa lukemista. Miesten puolella vastaava lukema on noin 60. Se mitä luetaan ja minkä verran luetaan, on henkilökohtainen asia. Hyvä asia kuitenkin on, että luetaan.
Toimihenkilöiden keskuudessa lukemista harrastaa keskimääriä 90 prosenttia henkilöstöstä. Ylempien toimihenkilöiden aktiivisuus on korkeampi. Työntekijöiden ja työttömien lukuharrastus on vähäisempää noin 55 prosenttista. Yllättävää on eläkeläisten melko alhainen lukemisen harrastus. Lukemisen harrastaminen ei ole kiinni siitä, onko aikaa lukemiseen vai eikö ole. Kyse siitä, miten vapaa-ajan haluaa käyttää.
Kirjoissa on valinnanvaraa
Kirjojen valikoimat ovat ylellisen laajat. Kirjakaupoissa, muissa kauppaliikkeissä ja kirjastoissa on lukematon määrä kirjoja. Lajiin vihkiytynyt lukija ostaa itselleen kirjan, jopa ison määrän kirjoja. Halvemmalla toki pääsee, kun käyttää kirjaston palveluita, ja kirjastohan löytyy jokaisesta kirkonkylästä. Myös kirjojen lainaaminen henkilöiden kesken on mahdollisuus.
Kirjoissa on valinnanvaraa. Lisää valintamahdollisuuksia tuovat syksyn Finlandia -ehdokkaat. Kaunokirjallisuuden teokset ovat yleisimmin luettuja kirjoja. Valinnanvaraa niissä on valtavasti sekä kotimaisten että käännöskirjojen muodoissa. Hiljattain tehdyn mittauksen mukaan kaunokirjallisuuden suosio on kasvanut yli 9 prosenttia nimenomaan paperille painettujen kirjojen osalta. Lasten- ja nuortenkirjojen suosio on myös lisääntynyt noin 3 prosentin verran ja tietokirjojen runsaan prosentin.
Elämäkertakirjoja ilmestyy nykyisin varsin paljon. Niitä tulee kirjamarkkinoille kustantajien toimesta ja yhä enemmän myös omakustanteina.
On hyvä valinta kiinnostua lukemisesta harrastuksena. Lukeminen avaa henkilölle jopa uuden maailman ja vie tiedon äärelle. Lukemisen voi ja pitää aloittaa erityisen kiinnostavan kirjan äärellä ja edetä pikkuhiljaa, aluksi vaikka 10 – 20 minuuttia päivässä. Hyvä kirja on kirjoitettu niin, että tarina käy edetessään mielenkiintoisemmaksi, ja koukuttaa yhä lujemmin.
Nuorten pitäisi löytää painettujen kirjojen maailma, sen sijaan että heitä tuppaavat enemmän kiinnostamaan älypuhelin, pelit, some tai tietyt sarjat. Siinä menossa jotain tärkeää jää kokematta ja elämättä.