Kuortaneen Leppälänkylän Elofestivaalien pihaan rakennettavalla iltajuhlapaikalla oli päällä täysi talkootyön touhu kahdeksan päivää ennen Elofestivaalien H-hetkeä. Traktorin äärelle ennättivät yhteiskuvaan Erno Yli-Leppälä, Niko Mustapää, Vesa-Matti Lötjönen, Mari Möykkymäki, Annukka Salminen, Ismo Mustapää, Emma Möykkymäki ja Milla Mustapää.

Kuortaneen Leppälänkylän Elofestivaalien pihaan rakennettavalla iltajuhlapaikalla oli päällä täysi talkootyön touhu kahdeksan päivää ennen Elofestivaalien H-hetkeä. Traktorin äärelle ennättivät yhteiskuvaan Erno Yli-Leppälä, Niko Mustapää, Vesa-Matti Lötjönen, Mari Möykkymäki, Annukka Salminen, Ismo Mustapää, Emma Möykkymäki ja Milla Mustapää.

Leppälänkylän elofestivaalit kohottaa kylän yhteishenkeä

13.8.2020

Juha Aho-Pynttäri

"Olisipa vielä niitä traktoreiden vetokisoja." Tämä erään muualta kylään muuttaneen nuoren miehen huokaus jäi muutamia vuosia sitten mietityttämään Kuortaneen Leppälänkylän maa- ja kotitalousseuran kyläaktiiveja. Jospa järjestelyiltään hieman työläiksi pelätyt vetokisat sittenkin voitaisiin elvyttää vanhaan 1990-luvun malliin, mutta vain 2010-luvulle päivitettyinä?

Muutaman vuoden pohdinnan jälkeen näin kävikin. Viime kesän mäkivetokisat houkuttelivat jo 400 henkilöä kesäistä lauantaipäivää viettämään. Sen päälle iltajuhliin saapui vielä 600. Ensi lauantain keskipäivän mäkivetokisoilla alkavat festivaalit ovat nyt järjestyksessään kolmannet. Tapahtumaa ja illan pääesiintyjiä - Einiä ja Antti Railiota - on mainostettu näyttävästi lehdissä ja internetissä. Lisäksi ajan hengen mukaisesti nuoremman polven mediavastaava Veeti Leppäkoski on hoidellut You Tube-kanavalle videonäytteitä aikaisempien kisojen mäkivetosuorituksista.  

Seuran varapuheenjohtaja Ismo Mustapää kertoo, että ilman isoa talkooporukkaa tapahtumaa ei pystyttäisi järjestämään. Toteuttamiseen osallistuu kaikkiaan satakunta henkilöä, joista eräs tärkeimmistä avainhenkilöistä on seuran toimelias sihteeri Mari Möykkymäki.

Monitaitoinen kökkäväki tulee Kuortaneen eri kyliltä sekä Lehtimäen Länsikylältä. Tapahtuma on varsin työläs järjestää, mutta touhuun osallistuvat kokevat, että se omalta osaltaan nostaa kylällä vallitsevaa yhteishenkeä.

- Jos jollakin muulla Kuortaneen kylällä järjestetään tulevaisuudessa jotakin muuta tämäntapaista, niin varmasti pitää lähteä auttamaan. Sen verran kökkävelkaa meille on heiltä kertynyt, ettei kehtaisi olla menemättä, Mustapää tuumaa.

Kuortaneen kunta vastasi ensimmäisten festivaalien iltaesiintyjien korvauksista. Nyt seura toimii jo omillaan ja kunnan osuus rajoittuu siihen, että nuoriso- ja kulttuurisihteeri Annukka Salminen saa käyttää tapahtumaa edeltävällä viikolla työaikaansa festivaalien järjestelyihin.

Salmisen mukaan kunnan kulttuuritoimen strategiassa oli ajatuksena saada vuosittain yksi iso tapahtuma Kuortaneen kylille. Aivan näin hyvin aktivointitavoitteessa ei ole toistaiseksi onnistuttu, mutta Leppälänkylän Elofestivaalit näyttäisi tulleen jäädäkseen. Itsekin kylällä asuva Salminen on erityisen iloinen siitä, järjestelyjen tositoimiin osallistuu varttuneemman väen ohessa kymmenkunta nuorta omalta kylältä. Se toivon mukaan varmistaa perinteen jatkumisen pitkälle tulevaisuuteen. 

Leikkimielellä, mutta silti oikeasti tosissaan

Ensimmäiset mäkivetokisat pidettiin 1990. Erno Yli-Leppälä, kertoo, että idean isä oli Markku Kattelus, jolla oli tärkeänä aisaparina Viljami Sallila. Ennen vuosituhannen vaihdetta seura ehti järjestää useammat kisat, kunnes innostus laimeni ja perinne katkesi pariksikymmeneksi vuodeksi.

Ismo Mustapää ei voi nauramatta muistella itseään, tuolloin vuonna 1991 varsin nuorta koneurakoitsijaa, joka päätyi vielä kisapaikalla hätäpäissään kaatamaan Ursus-traktorinsa polttoöljyn sekaan aimo annoksen bensiiniä. Traktoria voimaannuttanut koktaili tuotti hienosti hopeasijan, mutta seuraavana päivänä pitikin sitten jo aloittaa vetopelin moottoriremontti.

Mustapää näkee kisaan osallistuvissa hieman samanlaista asennetta vielä tänäkin päivänä. Päällisin puolin paikalle tullaan lähinnä leikkimielellä hieman mukamas vain ajelemaan, mutta viimeistään H-hetken lähestyessä kilpailuhenki kohoa ja lopulta kaasua painetaan hammasta purren.

Mäkivetokisassa on tarjolla kuusi eri luokkaa. Kilpailussa vedetään raskas perävaunu mäen päälle ja suoritukseen käytetty aika ratkaisee sijoituksen. Lisämausteena tapahtumaan on kehitelty muun muassa isä vastaan tytär -mäkivedot. Myös pikkuväki tulee mielellään traktorin hyttiin. Viime vuonna nuorin ratin takana kilpailuun osallistunut oli seitsenvuotias. Tosin hän tyyräsi vetopeliä isänsä sylissä.

« Takaisin