Peuralan Konepajan viimeisimmät työstökoneet ovat CNC- automatisoituja. Johtotehtävät vastaanottanut Matti Peurala, koneistaja Antti Latvala ja konttoristi Henna Mäntynen uusimman yli 200 000 euroa maksaneen japanilaisen Mazakin pystykaraisen työstökeskuksen edustalla. Kuva: Masa Kojola.

Peuralan Konepajan viimeisimmät työstökoneet ovat CNC- automatisoituja. Johtotehtävät vastaanottanut Matti Peurala, koneistaja Antti Latvala ja konttoristi Henna Mäntynen uusimman yli 200 000 euroa maksaneen japanilaisen Mazakin pystykaraisen työstökeskuksen edustalla. Kuva: Masa Kojola.

Lapualaisessa Peuralan Konepajassa muutoksia

25.4.2019

Teksti ja kuvat: Masa Kojola

Kohtalo puuttui rajusti toimintaan

Lapuan Tiistenjoella toimivassa Peuralan Konepajassa koettiin aivan hiljakkoin rajuja muutoksia. Konepajan johtaja Jyrki Peurala poistui 62 vuotiaana yllättäen keskuudestamme kesken hiihtolenkin sunnuntaina 13.1.2019 Kuortaneen järven jäällä.

Vajaan kahden miljoonan euron liikevaihdon omaavan firman ohjat otti vastaan hänen 29- vuotias poikansa Matti Peurala lyhyellä varoitusajalla. Oikeana kätenä hänellä on apunaan isosisko Henna Mäntynen, jolla on parinkymmenen vuoden kokemus konttorihommista.

Matti Peurala kertoo, että olihan se isän kuolema tammikuisena sunnuntaina melkoinen yllätys. Jouduin pajan puolelta maanantaina konttoriin hoitamaan tarjouksia, puhelinruljanssia ja muita firman hommia.

-Isän jättämä työpöytä oli papereita ja  kustannuslaskelmia täynnä. Niiden selvittäminen oli työlästä, hiljalleen olen saanut ne selvitettyä ja kirjattua itselleni mappeihin, Matti jutteli.

 

Matti Peuralan työpaikka uusiksi

Ammattikoulusta koneistajaksi valmistunut Matti puki tiistaina vielä haalarit päälle, mutta kun ruljanssi kiihtyi niin mies siirtyi konttorihommiin tarjouspaperien ja piirustusten kimppuun lopullisesti.

-Onneksi Hennalla on parinkymmenen vuoden kokemus firman sisäisten asioiden hoitamisessa, hän on erittäin tärkeä auttaja ja neuvoja, vinkkaa nuori johtaja.

-Vaikeaaa oli sillä isä vei valtavan tietomäärän ulottumattomiin. Paniikkinappulaa ei voinut painaa, vaan piti tarttua töihin täydellä teholla ja osaamisella mitä minulla ja sisarellani on, Matti jutteli.

Sisarukset kertoivat, että pajan puolella on nyt yhden työntekijän vajaus.

-Pajassa on nyt neljä ammatilaista, jotka hoitavat oman tonttinsa. Kuutisekymmentä työstökonetta on valmiina tällit päällä. Koneistaja ammattilaiset ovat alueella lujassa. Sellaisia naisia tai miehiä ei tahdo löytyä joilta onnistuu piirustusten luku ja monien CNC- koneiden hallinta. Saattaa olla, että tulevaisuudessa joudumme ottamaan pajaan lisää väkeä.

 

Peräkärryistä hammaspyöriin

Henna Mäntysen ja Matti Peuralan pappa, konepajan alullepanija 88- vuotias Heikki Peurala asuu tehdasaleen pihapiirissä naisystävänsä kanssa. Hän on käynyt nuorena Ypäjällä seppämestarin koulun ja käynnisti vuonna 1962 pajatoiminnan.

-Pappa oli vanhan ajan kuuman rauran seppä, mutta nämä nuaret ovat kylymän rauran seppiä. Monitaitoinen mies teki metallista mitä halusi ja muut mitä osasivat, kertoo Henna Peurala nauraen.

Maatalouskoneita ja autoja korjattiin aluksi Peuralan pienessä ulkorakennuksessa. Peräkärryjen vaihteet tehtiin papan ideoimina kuorma-autojen purkuosista.

Ensimmäinen hammaspyöräkone yritykseen on hankittu 1972. Pari vuotta myöhemmin Jyrki Peurala aloitti kokopäivä hommat konepajalla. Ensimmäinen laajennus on rakennettu 1975. Vetävien peräkärryjen valmistus loppui vähitellen. Hammaspyörien ja vaihteiden kysyntä kasvoi, joten niiden valmistusta lisättiin ja niistä tuli firman päätuotteet.

 

CNC- koneet mullistivat koneistuksen

Lisää tilaa tehtiin pajan yhteyteen vuonna 1983. Ensimmäinen CNC-ohjattu työstökone ostettiin vuonna 1989. Nyt niitä on kymmenkunta. Vaihteiden kysyntä lisääntyi nopeasti ulkomaita myöten. Ruotsi, Viro, Tanska ja Venäjä sekä kaukomaitakin on asiakkaina. Rakentaminen jatkui tontilla, viimeisin laajennus tehtiin vuonna 2008, jolloin pystytettiin uusi kokoonpanohalli ja uudet toimistotilat.

« Takaisin