
Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään useissa kouluissa ja päiväkodeissa, ja sen juhlistamiseksi Lapsenoikeudet.fi -sivulta voi löytää valmiita materiaaleja. Viikolla järjestetään myös Lapset mukaan töihin -päivä, jaetaan useita tunnustuksia ja 20.11. liputetaan lapsen oikeuksien kunniaksi. Lapsiasiavaltuutettu toivoo, että kaikissa perheissä juteltaisiin lasten kanssa heidän oikeuksistaan ja että myös aikuiset ottaisivat selvää lasten oikeuksista. Kuva: Pexels/Pavel Danilyuk
Lapsen oikeuksien päivä muistuttaa lasten oikeuksien turvaamisesta
17.11.2026

Vivi Hallapuro
Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20.11. Tämän vuoden teema korostaakin sitä, että ”Jokainen lapsi on arvokas omana itsenään, ja häntä tulee kohdella arvostavasti”. Miten sitten lasten oikeudet toteutuvat tällä hetkellä maassamme? Suomen lapsiasiavaltuutettu on valtiotieteiden tohtori Elina Pekkarinen. Hän on toiminut tehtävässään 1. toukokuuta 2019 lähtien. Pekkarisen mukaan lasten oikeudet maassamme toteutuvat pääsääntöisesti hyvin.
- Suomessa on korkeatasoinen koulutus, hyvä äitiys- ja lastenneuvolapalvelu, hyvä terveydenhuolto, kattava sosiaalihuolto ja perheiden taloudellisia vaikeuksia puskuroiva sosiaaliturva. Asumisolot ovat hyvät ja kunnissa panostetaan myös virkistäytymiseen. Vanhemmat ymmärtävät lastensa tarpeita ja kasvatuskäytännöt ovat pääsääntöisesti rakentavia. Meillä on kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen hyvin koulutetut ammattilaiset, jotka tukevat perheitä eri palveluissa, vastaa Pekkarinen ja myöntää, että aina on kuitenkin parannettavaa.
- Tällä hetkellä sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat vähävaraisimpiin perheisiin, hyvinvointialueiden palveluja niukennetaan ja kuntien on vaikea ylläpitää kattavia varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluja kaikkien saatavilla. Lisäksi moni lapsi kokee, ettei pysty vaikuttamaan asioihin. Lasten määrän väheneminen uhkaa heikentää heidän merkitystään yhteiskunnassa, pohtii lapsiasiavaltuutettu.
Pekkarisen mukaan päättäjien ei tulisi ohittaa lasten tarpeita.
- Päättäjien olisi hyvä muistaa, että Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen, mikä tarkoittaa, että lasten asema ja hyvinvointi on otettava ensisijaisesti huomioon, kun päätöksiä tehdään, muistuttaa Pekkarinen.
Lasten äänikään ei yhteiskunnassamme pääse esille kovin hyvin.
- Mediassa nostetaan usein lapsiin ja nuoriin liittyviä epäkohtia aikuisten suulla, joissa lapset ja nuoret leimataan ongelmien aiheuttajiksi. Hyvin harvoin lapset ja nuoret pääsevät itse kertomaan, mitä he asioista ajattelevat. Etenkin pienet lapset ovat lähes näkymättömiä suomalaisessa yhteiskunnassa, harmittelee Pekkarinen.
Maahanmuuttajien tilanne ja köyhyys haastavat
Maassamme on muistakin kulttuureista tulleita lapsia ja nuoria ja heillä tulisi olla aivan samat oikeudet kuin kantaväestöllä.
- Valitettavasti viime vuosina on tehty tuntuvia leikkauksia esimerkiksi juuri maahan tulleiden sosiaaliturvaan ja palveluihin. Muista kulttuureista tulleet lapset ja nuoret kohtaavat myös usein kiusaamista, syrjintää ja köyhyyttä sekä lähisuhdeväkivaltaa, mikä voi olla sidoksissa vanhempien vaikeaan tilanteeseen. Mielestäni olisi tärkeä huomioida maahan muuttaneiden lasten ja nuorten oikeuksia ja kohdentaa heille erityistä tukea, jotta he voisivat paremmin integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Tässä myös kielitaidon tukeminen on ensiarvoisen tärkeää, toteaa Elina Pekkarinen.
Maassamme on köyhiä perheitä niin kantaväestön kuin maahanmuuttajienkin keskuudessa. Monet lapset haluaisivat kuitenkin päästä harrastamaan, mutta perheillä ei aina ole varaa tai resursseja siihen.
- Harrastaminen on lapsille tärkeä keino virkistäytyä, löytää uusia taitoja ja itsevarmuutta. Se on myös tärkeä sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia ehkäisevä elämänalue. Siksi valtion olisi viisasta tukea kuntia järjestämään ilmainen harrastus kaikille. Lisäksi harrastusten järjestäjien mahdollisuuksia tarjota edullisempia harrastuksia pienituloisille perheille pitäisi tukea, pohtii lapsiasiavaltuutettu.
Myös huostaanotot lisääntyvät usein, kun taloudelliset resurssit häviävät.
- Lapsen huostaanotto on vahvasti yhteydessä perheen taloudelliseen tilanteeseen. Lapsiköyhyyden ehkäisy olisi tehokkain tapa estää lastensuojelun tarvetta. Suomessa täytyisi nykyistä enemmän puuttua perheväkivaltaan ja tukea yhden vanhemman perheitä sekä monilapsisia perheitä. Erityishuomiota täytyy kiinnittää vanhempien jaksamiseen, mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön. Usein lastensuojelun tarve on lähtöisin monen kielteisen tekijän summasta, jota vaikea elämäntilanne tai kriisi syventää, sanoo Elina Pekkarinen.
Koulutus ja lukutaito avainasemassa
Koulutus on välttämätöntä ja lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen onkin noussut nopeasti.
- Nyt jo yli 90 % viisivuotiaista on varhaiskasvatuksessa. Lisää huomiota täytyy kiinnittää siirtymävaiheisiin ja alakoulun varhaiseen tukeen. Lukutaidon parantaminen on kriittistä, sillä jos lapsi ei opi lukemaan kunnolla, koko koulu-urasta tulee vaikeampaa. Valitettavasti lasten lukutaito on Suomessa heikentynyt huolestuttavasti, myöntää Pekkarinen.
Myös koulukiusaaminen on ikävä ilmiö, jonka kuriin saamiseksi ponnistellaan.
- Suomessa on erinomainen tutkittuun tietoon perustuva Kiva-koulu -ohjelma, joka tulisi levittää jokaiseen peruskouluun ja myös toteuttaa huolellisesti. Se tähtää koko kouluyhteisön kehittämiseen, mikä on edellytys koulukiusaamisen loppumiselle. Kiusaaminen ei lopu, jos eivät myös aikuiset paranna tapojaan. Suomessa kiusaaminen on yleistä myös työpaikoilla ja sosiaalisessa mediassa aikuisten keskuudessa. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä, Pekkarinen painottaa.
Hän korostaakin sitä, että poliittista tahtoa lasten etujen valvomisen suhteen tarvitaan.
- Suomi on historiassaan selvinnyt useammasta sodasta, taloudellisesta taantumasta ja kriisistä. Se on kyennyt suojelemaan lapsiaan, mutta tämä edellyttää poliittista tahtoa ja suuntaa. Toivon, että Suomi muistaisi jatkossa huolehtia lapsista ja nuorista nykyistä paremmin. Vain näin toimien meillä voi olla hyvinvoiva yhteiskunta jatkossakin, uskoo Elina Pekkarinen.