Tämäkin kaveri on liikkeellä seutukunnan metsissä.

Tämäkin kaveri on liikkeellä seutukunnan metsissä.

Karhukannan lisääntyminen viime vuosina varsin nopeaa

1.9.2026

Karhu kuuluu suomalaiseen metsäluontoon, mutta sen paikka ei ole pihapiireissä

Taisto Järvinen

Karhujen esiintyminen yhä lähempänä ihmisten asumuksia ja kylänraitteja on herättänyt monenlaista mielipiteidenvaihtoa. On kuitenkin itsestään selvää, että karhun paikka ja elinympäristö on metsässä, ei ihmisten keskellä. Tilanne tänä päivänä on kuitenkin siten, että karhukannan kasvaessa yhä nopeammin, pitää myös elintilaa olla enemmän.

Alavutelainen maa- ja metsätalousyrittäjä Timo Vetämäjärvi on katsellut aitiopaikalta karhujen elämää ja niiden kannan kasvua. Metsästyksen sektorilla hänellä on useita luottamustoimia. Timo Vetämäjärvi luonnehtii elävänsä työn ja harrastusten johdosta aidolla näköalapaikalla, metsässä.

- Karhun olen kohdannut useita kertoja. Viimeisten 5 -6 vuoden aikana karhukohtaamisten määrä kasvanut tuntuvasti. Samoin on niiden jättämien jälkien ja jätösten määrä lisääntynyt paljon.

- Karhulupa-alueellamme (Soinin-, Lehtimäen-, Ähtärin-, Töysän-, ja Alavuden riistanhoitoyhdistysten alueella) on viime keväänä syntyneitä karhupentueita ainakin 5 - 6 ja pentuja kussakin 1 – 3.  Arvioiden mukaan seutukunnalla on karhuja 50 – 100 välillä. Määrä on merkittävästi isompi kuin julkitulleissa tiedoissa kerrotaan, Vetämäjärvi kiteyttää.

Itäisen Etelä-Pohjanmaan karhulupa-alueelle on karhukannan tihentymä. Alueella on nimittäin runsaasti erämaatyypistä metsämaastoa, kuin karhuille luotua. Alueella alkaa olla karhuille ahtaat elintilat, kun nuoret karhut ovat vielä paikkauskollisia, ja vanhemmilla on omat reviirinsä. Jotkut karhut kesyyntyvät enemmän ja tulevat tutustumaan ihmisten asumusten tienoille.

- Jotain pitäisi tehdä, jotta tilanne normalisoituisi. Nyt ei kannanhoidollisia lupia ole tänne myönnetty, koska alue kuuluu läntiseen kannanhoito alueeseen missä metsästystä ei toteuteta. Menneinä vuosina metsästys toteutui ja siitä huolimatta kanta kasvoi ongelmitta.

- Karhujen paikka on, kuten todettu erämaatyyppisissä metsissä. Pihapiireissä ja asumusten lähellä niitä havaintaan yhä useammin. Mihinkään karhuhysterian ei silti ole aihetta, kunhan niitä ei ahdistella ja pidetään etäisyyttä. Kuitenkin karhun käyttäytyminen on muuttunut rohkeammaksi ja kunnioitus on paikallaan.

Onnettomuuksia ja vahingontekoja

Periaatteessa asia on niin, että karhu karttaa ihmistä, jopa niin, että harvat sen pääsevät edes näkemään luonnossa. Toinen juttu on karhujen aiheuttamat vahingot, lähinnä maatalousyrittäjille.

- Karhujen repimien rehupaalien määrä lähialueella nousee tämänkin suven aikana useisiin satoihin paaleihin. Se tietää rehun pilaantumista, mikäli paalia ei saada nopeasti korjattua. Paalirehua karhu ei syö, mutta käymistilassa olevan paalirehun makea tuoksu herättää ilmeisesti mielenkiintoa.

- Kypsyvät kaurapellot sen sijaan ovat karhujen ruokailukohteita. Joskus on ruokailun ohessa lahmattu lähes koko kaurapelto. Tuhot maatalousyrittäjille voivat olla melko isoja, Vetämäjärvi pohtii.

Oma lukunsa ovat karhut liikenneväylillä ja niiden ylittäessä junanrataa. Molemmista on näyttöä lähialueella.

Karhujen ruokatilanne on hyvä. Keväällä, silloin kun karhu syö lihaa, on monista hirvenvasapareista toinen häipynyt. Myös peura ja kauris kelpaavat pahimpaan nälkään. Kotieläinten kimppuun karhu saattaa käydä keväällä pahimman nälkänsä ahdistamana. Siltikin karhu syö lihaa melko vähän.

Kesällä ja etenkin syksyllä karhuille on ruokaa yllin kyllin. Luonnonmarjoja kypsyy joka vuosi todella paljon. Vähemmän niitä ihmiset poimivat, mutta karhuille riittää ruokaa.

Ollaan sitten karhunmetsästyksestä mitä mieltä tahansa, niin rajat pitää karhujen yleistymiselle tehdä, katsoa tilanteet ja kannanhoidolliset näkökulmat oikean tiedon valossa. Kannanhoito alueitten rajat ovat ihmisen piirtämiä eikä kannan leviäminen vilkkaan liikenteen ja asutuksen keskelle olisi karhun kannaltakaan hyvä asia.

Metsästyksen myötä karhut käyvät aremmiksi. On havaittu, että metsästyskauden alkamisen, etenkin jokasyksyisen hirvijahdin myötä tuppaavat karhut vetäytymään pois ihmisten ilmoilta. Tietäväthän ne sen, että aseen paukahdus on pahempi juttu silloin, kun se osuu kohdalle.

« Takaisin