Aisapari selvitti alueen kalastukseen liittyviä asioita.
Kalastus tarjoaa mahdollisuuksia
10.2.2026
Tomi Olli
Leader Aisaparin toteuttama Virtaa virkistys- ja kaupalliseen kalastukseen, eli VIKKAA-esiselvityshanke on saatu päätökseen. Viime vuonna huhti-toukokuussa toteutetussa hankkeessa selvitettiin Aisaparin alueen, eli Evijärven, Lappajärven, Vimpelin, Alajärven, Kauhavan ja Lapuan vesistöjen mahdollisuuksia virkistys- ja ammattikalastuksen, matkailun sekä elinkeinojen kehittämiseen.
Projektipäällikkö Marko Ämmälä kertoo selvityksen keskiössä olleen erityisesti Lappajärvi.
- Huomioimme silti toki muutkin alueen vesistöt. Hanke todisti, että kalastus kiinnostaa alueella laajasti. Tiedon puute kalastuspaikoista, kalastusluvista, veneenlaskupaikoista ja kalastukseen liittyvistä palveluista kuitenkin rajoittaa harrastuksen sekä matkailun kasvua.
VIKKAA-hankeessa kartoitettiin myös kunnittain vene- ja veneenlaskupaikat, tiedot tallennettiin Outdooractive-sovellukseen.
- Hankkeessa tunnistettiin myös muutamia potentiaalisia kehittämisaihioita kuten Lappajärvelle suunnitteilla oleva edullinen vuokravenepalvelu ja kalastajia palveleva laavuverkosto sekä Lapuan Tiistenjoen esteetön koskikalastuspaikka.
Ammattikalastuksen osalta suurimmaksi haasteeksi nousi jalostuksen puuttuminen alueelta.
- Lappajärven kalastajilla on vahva tahtotila käynnistää paikallisen kalan jatkojalostus. Lähikalaa saataisiin siten paremmin alueen kauppoihin. Samalla turvattaisiin ammattikalastuksen tulevaisuus alueella. Tällaisia investointeja esitetään toteutettavaksi jo kuluvan vuoden aikana.
Ämmälä sanoo hankkeen johtopäätöksen olevan selkeä.
- Kalastus tarjoaa Aisaparin alueella merkittäviä mahdollisuuksia elinvoiman, matkailun ja lähiruoan vahvistamiseen kun yhteistyötä, infrastruktuuria ja tiedotusta kehitetään suunnitelmallisesti.
Ongelmalliset vieraslajit
Vieraslajit ovat yksi suurimmista luonnon monimuotoisuutta uhkaavista tekijöistä myös maaseudulla. Ne leviävät pihoilta, pientareilta ja vesistöjen varsilta huomaamatta, syrjäyttävät alkuperäisiä lajeja ja muuttavat elinympäristöjä pysyvästi. Osa vieraslajeista aiheuttaa lisäksi haittaa eläimille, maataloudelle ja jopa ihmisten terveydelle. Suomessa erityisesti jättipalsami, kurtturuusu ja komealupiini aiheuttavat laajaa haittaa. Ne leviävät nopeasti ja valtaavat tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta, mikä heikentää pölyttäjien elinoloja ja koko ekosysteemin tasapainoa.
Maaseudulla suurin haaste on vieraslajien laaja levinneisyys ja torjunnan pirstaleisuus.
- Yksi hoidettu piha tai ojanpätkä ei vielä riitä jos vieressä ongelma jatkuu. Torjunta vaatii pitkäjänteisyyttä, oikeaa ajoitusta ja ennen kaikkea yhteistyötä.
- Torjuntaa hankaloittaa myös se, että osa lajeista näyttää harmittomalta tai jopa kauniilta. Kaikki eivät tiedä, mitkä kasvit ovat haitallisia tai miten niitä pitäisi käsitellä oikein, ettei leviäminen pahene.
Ämmälä muistuttaa, että yksittäinen ihminen tai pieni kyläyhteisö voi vaikuttaa yllättävän paljon, kun toiminta on suunnitelmallista ja yhteistä.
- Juuri näistä asioista keskustellaan Aisaparin järjestämässä vieraslajien torjunnan info- ja keskustelutilaisuudessa Alajärven Luoma-aholla 17.2. Annan asiasta mielelläni lisätietoja.
