Ajoterveysasiat eivät kosketa pelkästään ikääntyviä, sillä monella suomalaisella on joku perussairaus. Kuva: Nina Mönkkönen / Liikenneturva.
Joka neljäs huolissaan läheisensä ajoterveydestä
28.10.2021
Liikenneturvan kyselyn mukaan joka neljäs on kantanut huolta läheisensä ajoterveydestä. Lähes yhtä moni on epätietoinen sen suhteen, miten ottaa läheisensä kanssa tämä huoli puheeksi. Liikenneturvan, Muistiliiton, Sydänliiton ja Diabetesliiton verkkoaineisto auttaa käsittelemään ajoterveyttä eri näkökulmista.
Liikenneturva kysyi viime vuoden lopulla suomalaisten ajatuksia ajoterveydestä*. Vastanneista 26 prosenttia kertoi kokevansa huolta läheisen ajoterveydestä tai kyvystä ajaa. Omasta ajoterveydestään oli huolissaan 12 prosenttia vastanneista. Moni kertoi kokevansa vaikeaksi asian ottamisen puheeksi läheisen kanssa.
”Kysely kertoo selvästi, että ajoterveys on monen suomalaiskodin kuuma peruna. Eritoten alueilla, joissa ei ole toimivaa julkista liikennettä ja välimatkat ovat pitkät, monelle oma auto on väline, jota tarvitaan itsenäiseen liikkumiseen ja arjesta selviytymiseen. Nyt toteutettu aineisto pyrkii helpottamaan ajamisesta ja ajoterveydestä keskustelemista ja ylipäätään turvallisen ajamisen hahmottamista”, taustoittaa Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski.
”Tavoitteena on, että etsitään mahdollisuuksia tukea ikääntyvän ajamista, niin kauan kun se on turvallista. Jos ajaminen ei ole enää turvallista itselle tai muille, on se lopetettava. Aineisto opastaa myös pohtimaan autoilun vaihtoehtoja”, Koski kertoo.
Hyvä hoito tukee ajokyvyn säilymistä
Ajoterveysasiat eivät kosketa pelkästään ikääntyviä, sillä monella suomalaisella on joku perussairaus. Suomessa on esimerkiksi noin 450 000 diagnosoitua hoidossa olevaa diabeetikkoa ja muistisairaiden määrä on kasvussa.
”Diabeteksen hyvä hoito tukee myös ajoterveyttä. Jos diabeetikon käytössä oleva insuliini tai lääkitys lisää matalan verensokerin riskiä, ajamaan lähtiessä on hyvä tarkistaa verensokeri. Matalaan verensokeriin pitää varautua. Sen voi tehdä jemmaamalla hanskalokeroon nopeasti imeytyvää hiilihydraattia kuten sokeripaloja, rusinoita tai glukoosipastilleja. Myös korkea verensokeri vaikuttaa ajoterveyteen ja hidastaa esimerkiksi reaktioaikaa. Jos verensokeritasapaino ei pysy omissa tavoitteissa, kannattaa jo ajoterveydenkin kannalta olla yhteydessä omaan hoitopaikkaan”, vinkkaa Diabetesliiton kehittämispäällikkö Sari Koski.
