|
Nitta kuvaa kirjassaan koskettavasti matkaansa 1950-luvun maaseudulta nykyhetkeen. Aikaan, jolloin lapsen herkkyys nähtiin vanhempien silmissä huolestuttavana toimintakyvyn puutteena, mikä sai lapsen vetäytymään näkymättömiin. Vasta vuosikymmeniä myöhemmin, tiedon lisääntyessä, Käki löysi sanat ominaisuudelleen – ja samalla itselleen.
Vaikka erityisherkkyydestä on julkaistu tieteellistä kirjallisuutta, Nitta koki, ettei tutkimustieto aina tavoita kokemuksen syvintä olemusta. Tuulihattu tarjoaa vertaistukea niille, jotka tuntevat olevansa erilaisia kuin muut.
Kirjailijasta
”Kirjan kirjoittamiseen minua inspiroi, oikeastaan pakotti lopulta se, että olin itse niin pitkään, vuosikymmeniä, harhaillut epätietoisena sen suhteen, miksi olin joidenkin mielestä outo ja kummallinen. Ja mikä valtava helpotus oli lopulta saada ymmärrys tästä ominaisuudesta ja oppia käyttämään sitä oman elämäni rakentamiseen.”
Lähes 80-vuotiaana esikoisteoksensa julkaiseva Nitta muistuttaa, ettei tärkeän viestin jakamiselle ole takarajaa. Hän toivoo teoksensa avaavan lukijoiden silmiä näkemään erilaisuuden rikkautena.
”Ehkä kirjani auttaa lukijaa ymmärtämään, että me kaikki ihmiset olemme erilaisia ja että se on rikkaus, kunhan opimme antamaan sille tilaa omassa ymmärryksessämme. Ettemme tuomitsisi erilaista suoralta kädeltä oudoksi, vaan yrittäisimme nähdä, mikä on hänen omin lahjansa meille kanssaihmisille.”
|
