Kuvan ohraviljelmä odottaa vielä tuleentumista. Tuleentumisprosessin edetessä kasvusto ja tähkät muuttuvat kellertäviksi. Samalla jyvän kosteus laskee, ja jyvä tuntuu kovemmalta.
Etelä-Pohjanmaan viljelyksillä kohtalainen kasvukausi
18.8.2026
Vivi Hallapuro
Suomessa yleisimmät viljeltävät kasvit ovat nurmi ja viljoissa ohra ja kaura, mutta toki harvinaisempiakin viljelyksiä maassamme on nähty. Eteläisimmässä Suomessa puinnit ovat olleet jo jonkin aikaa käynnissä, mutta Etelä-Pohjanmaalla ja pohjoisemmassa puinnit tulevat viiveellä. Juha-Matti Toppari toimii kasvintuotannon toimialapäällikkönä ProAgria Etelä-Pohjanmaassa ja seuraa kasvukauden tulosta, mikä näyttää vähintäänkin kohtalaiselta.
- Kasvukausi on erityisesti Etelä-Pohjanmaalla ollut melko hyvä. Sadetta on saatu sopivasti ja lämpöä on riittänyt, vaikka moni voisi ajatella, että hellepäivien vähyyden vuoksi kesä ei olisi ollutkaan lämmin. Kasvien kannalta lämpöä on kuitenkin ollut sopivasti. Koko Suomen osalta kasvukausi on ollut tyydyttävä, kertoo Toppari.
Viljojen satonäkymistä ei täyttä kuvaa saa vielä haastatteluhetkellä, mutta olo on toiveikas.
- Vielä on aikaista sanoa satonäkymistä tarkasti, koska puinteja ei ole kovin paljoa tehty, mutta jos kasvustot saadaan hyvällä onnella puitua, niin sato vaikuttaa tyydyttävältä koko Suomen ja Etelä-Pohjanmaan osalta, uskoo Toppari.
Sopiva kevätsää lisäsi sadon onnistumisen mahdollisuutta
Etelä-Pohjanmaalla viljellään Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n mukaan runsaasti ohraa sekä muita Suomen pääviljalajeja, joihin kuuluvat kaura, vehnä ja ruis. Ohra on Suomen viljellyin vilja ja myös yksi Etelä-Pohjanmaan alueen tärkeimmistä viljoista. Sitä käytetään niin rehuohrana kuin mallasohrana. Kaura puolestaan on merkittävä viljelykasvi ja vehnää viljellään leipäviljaksi. Myös perinteistä suomalaista leipäviljaa ruista kasvatetaan jonkin verran Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaalla viljellään myös harvinaisempia kasveja.
- Esimerkkinä harvinaisemmista viljelyksistä nostan esiin öljyhampun ja korianterin, joiden pinta-alat ovat kuitenkin suhteellisen pienet, avaa Toppari.
Vaikka kevät olikin monin paikoin vähäsateinen, se ei juurikaan haitannut viljelyksiä.
- Kevät oli kuitenkin kohtuullisen sopiva ja sateita saatiin kylvöjen päälle. Onneksi kevät ei ollut liian kuuma, jolloin kosteutta saatiin hyvin pidettyä maassa, mistä oli hyötyä viljakasvien kasvulle, selittää Juha-Matti Toppari.
Nurmisadon tulokset olivat hyvät.
- Ensimmäinen nurmisato oli koko Etelä-Pohjanmaan alueella runsas. Toinen sato oli heikompi, mutta nurmisato on ollut kokonaisuutena hyvä, paljastaa Juha-Matti Toppari ProAgrialta.
