Etelä-Pohjanmaalla suurin osuus lähiruoan käytössä
17.2.2026
Lähi- ja luomuruoan käyttö sekä ruoan kotimaisuusaste säilyneet entisellä tasolla julkisissa keittiöissä
Tuore valtakunnallinen selvitys tarjoaa ajantasaista tietoa julkisen sektorin elintarvikehankinnoista. Tulosten mukaan lähiruoan osuus hankintojen arvosta oli noin 15 prosenttia. Osuus oli samalla tasolla myös vuonna 2013.
Julkisten elintarvikehankintojen lähi- ja luomuruoan osuuksissa tai kotimaisuusasteessa ei ole tapahtunut koko Suomen tasolla suuria muutoksia vuosien 2013 ja 2025 välillä. Lähi- ja luomuruoan käytössä on kuitenkin suuria maakuntien ja yksikköjen välisiä eroja.
- On hieman yllättävääkin, että koko Suomen tasolla ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia, vaikka viime vuosien taloudelliset paineet ovat olleet julkisella sektorilla valtavat esimerkiksi kohonneiden energia- ja raaka-ainekustannusten takia, huomauttaa projektipäällikkö Leena Viitaharju.
Läheltä etenkin leipomotuotteita, luomuna eniten maitoa ja hiutaleita
Maamme julkisten elintarvikehankintojen arvosta noin 15 prosenttia kohdistui maakuntaan, jossa hankintayksikkö toimii. Tämä tarkoittaa jo pelkästään kyselyyn osallistuneiden yksiköiden osalta yli 50 miljoonan euron suuruisia elintarvikehankintoja omista maakunnista.
Kaiken kaikkiaan elintarvikehankintojen kotimaisuusaste oli koko Suomen tasolla noin 80 prosenttia. Ulkomaisia elintarvikkeita hankittiin julkiselle sektorille siis noin 20 prosentin verran. Luomutuotteiden osuus koko maan tasolla oli noin neljä prosenttia hankintojen arvosta.
- Tuoteryhmittäin tarkasteltuna suurin oman maakunnan osuus oli leipomotuotteissa. Kotimaisuusasteessa taas lähelle sataa prosenttia päästään erityisesti lihan ja maitotuotteiden osalta. Merkittävimpiä julkiskeittiöihin hankittuja luomutuotteita olivat maito, hiutaleet ja jauhot, toteaa väitöskirjatutkija Outi Hakala.
Lähiruoan käytössä suuret maakuntien väliset erot
Maakunnittain ja yksiköittäin tarkasteltuna lähi- ja luomuruoan käytössä on suuria eroja.
- Korkein oman maakunnan eli lähiruoan osuus oli Etelä-Pohjanmaalla, noin 35 prosenttia. Kainuussa, Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla lähiruokaosuus jäi puolestaan alle 10 prosenttiin, kertoo tutkijatohtori Susanna Kujala.
Suurimmat luomutuotteiden osuudet olivat vastausten perusteella Ahvenanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, joissa osuus oli hieman yli kymmenen prosenttia. Alhaisin luomuosuus löytyi kyselyn tulosten mukaan Etelä-Karjalasta, missä luomuruoan osuus oli noin yksi prosentti.
Myös kotimaisuusasteessa oli havaittavissa alueellisia eroja. Maakunnittain tarkasteltuna kotimaisuusaste oli alhaisimmillaan noin 75 prosenttia ja korkeimmillaan noin 93 prosenttia.
Lähi- ja luomuruoan käyttöön liitettiin niin haasteita kuin mahdollisuuksiakin
Lähiruoan käytön merkittävimmiksi esteiksi arvioitiin etenkin yritysten tavarantoimituskyky, tarjousten puute ja tuotteiden soveltuvuus suurkeittiöiden tarpeisiin. Luomuruoan osalta merkittävimmiksi esteiksi nähtiin puolestaan luomutuotteiden hinta, käytettävissä olevat määrärahat ja pakkausten soveltuvuus suurkeittiöiden tarpeisiin.
Lähiruoan ja kotimaisen luomuruoan käytön uskottiin pääosin pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla vuoteen 2030 mennessä. Niiden käyttöä vauhdittamaan ehdotettiin etenkin suorahankintoja sekä kirjauksia strategioihin.
Seurannassa parantamisen varaa
Kyselyn tulokset paljastivat samalla sen, että julkiset hankkijat eivät välttämättä kovin tarkasti tiedä, missä laajuudessa eri alueilta hankitaan elintarvikkeita. Tämä herättää kysymyksen, miten lähi- tai luomuruoan käytön muutosta voidaan oikeasti seurata, jos ajantasaista tietoa käytöstä ei ole olemassa. Ongelma korostuu, jos lähi- tai luomuruoan lisääminen on kirjattu hankintayksikön strategisiin tavoitteisiin: "Tarvittaisiin siis systemaattisempaa seurantaa yksikkötasolla. Seurannan kehitystä tukemaan tarvittaneen kansallista yhteistyötä hallinnon, hankkijoiden, tukkujen ja yritysten välillä", summaa Viitaharju.
Tiedot perustuvat julkisista elintarvikehankinnoista vastaaville yksiköille suunnattuun valtakunnalliseen kyselyyn, jolla selvitettiin julkiskeittiöiden lähi- ja luomuruoan käyttöä, käytön esteitä ja tulevaisuuden näkymiä. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on toteuttanut vastaavanlaiset kyselyt myös vuosina 2013 ja 2019.
