Rauhankasvatustoiminnan kehittämiseen tähtäävä koulutus on päättynyt ja ollaan valmiina kotimatkalle

Rauhankasvatustoiminnan kehittämiseen tähtäävä koulutus on päättynyt ja ollaan valmiina kotimatkalle

Ennaltaehkäisevä työ tärkeintä rauhankasvatustoiminnassa

28.1.2016

Rauhankasvatustoiminnan kehittämiseen tähtäävä koulutus on päättynyt ja ollaan valmiina kotimatkalle

Taisto Järvinen

Kansainvälisessä koulutustilaisuudessa Piispalassa nuorisotyötekijöitä kahdestakymmenestä Euroopan valtiosta

Kannonkosken Piispalaan kokoontui tammikuun viimeisellä pakkasviikolla 34 nuorisotyöntekijää kahdestakymmenestä Euroopan maasta pohtimaan keinoja ruohonjuuritason rauhankasvatustoiminnan kehittämiseksi ja konfliktien estämiseksi. Piispalassa ideoidun tapahtuman koulutuksellisesta sisällöstä oli vastuussa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO.

CIMOn ohjelma-asiantuntija Hilma Ruokolainen sanoi nuorisotyöntekijöillä olevan merkittävä rooli rauhankasvatustyössä. Rauhankasvatustyötä voidaan tehdä monilla sektoreilla. Ruohonjuuritasolta lähtevä ennaltaehkäisevä työ on kuitenkin varsin tärkeää rauhankasvatustoiminnassa.

  • Kolme päivää kestäneen koulutuksen aikana olemme miettineet sitä, mitä taitoja nuorisotyöntekijä tarvitsee. Päällimmäisinä rauhankasvatustoiminnan keinoina on noussut esille verkostoituminen ja kontaktien luominen nuorten parissa toimivien kesken. Myös kansainvälinen vaihto on noussut esille.
  • Nuorisotyöntekijöiden pitää tunnistaa malleja siitä, miten konflikteja syntyy ja millaisia asteita niissä on.
  • Meillä Suomessa konflikteja on onneksi vähemmän kuin monissa muissa maissa, mutta myös meillä on havaittavissa tämän tyyppisiä tapauksia mm. kouluissa. Jopa koulun ja kodin välille voi tulla konflikteja. Tällöinkin pitää miettiä, miten ne ratkaistaan. Myös kouluväkivalta, vihapuheet ja katupartioiden lähtö liikkeelle viestivät muuttuneista tilanteista.

Suomessa tarvitaan rauhankasvatustyötä, etenkin nyt, kun on turvapaikanhakijoita. Pitää kuunnella ihmisiä ja saada myönteisiä asenteita ja reaktioita.

Ei juhlapuheilla

Hilma Ruokolainen painottaa, että koulutus Piispalassa ei ole ollut juhlapuheita, vaan jokaisena päivänä on oltu tekemisen äärellä. Kaksi kouluttajaa, suomalainen ja skotlantilainen, olivat kokeneita henkilöitä rauhankasvatussektorilla.

  • Olemme istuneet takkatuvalla ja kerranneet henkilökohtaisia kokemuksia ja näkemyksiä, siitä miten ongelmia on ratkottua ja miten niitä voidaan ratkoa.
  • Asioihin on paneuduttu syvällisesti mm. roolileikkien kautta. Kaikki mukana olleet ovat motivoituneita nuorisotyöntekijöitä. Jo muutaman päivän aikana on syntynyt verkostoja. Henkilökohtaisesti luotan siihen, että koulutuksen tavoitteet täyttyivät.
  • Suomalaiset nähdään maailmalla rauhanomaisina ja sovittelevina. Myös suomalaista luontoa ja kaikkea tällä nähtävä olevaa pehmeyttä arvostetaan kovasti. Piispalan miljöö ja luminen luonto antoivat erinomaiset kehykset tämän tyyppiseen toimintaan. Monet ihastuivat jopa pakkasesta, Hilma Ruokolainen pohtii.

Nuorisokeskus Piispalan johtaja Kari Hietaharju sanoi rauhankasvatustoiminnan sopivan hyvin Piispalan teemaan, ja nuorisokeskus haluaa olla mukana työssä rauhan hyväksi.

  • Me toivomme tästä pysyvää toimintaa, onhan kyse tähän aikaan liittyvästä tärkeästä asiasta. Toivomme myös verkostoja syntyvän.

« Takaisin