Lea Lahtisen seurana ovat Deli@cafe -maskottipanda ja Kiinan ystävyyskaupungin lahjapandat Ähtärin kaupungille.
Ähtäri Zoossa nautitaan keväästä ja valmistaudutaan kesäkauteen
4.4.2019
Taisto Järvinen
Vierailijoiden viihtyvyys yksi tärkeistä uudistuskohteista
Ähtäri Zoossa valmistaudutaan parasta aikaa tulevaan kesään ja vierailijoiden viihtyvyyden lisäämiseen. Uudistuksia on tehty ulkona ja sisätiloissa, etenkin pandatalossa. Näkyvimpiä uudistuksia ovat huonokuntoisten puiden kaatamiset sekä vihersuunnitelmat ja -istutukset.
- Ähtäri Zoon kulkureittien varsille on valittu ilmastossamme viihtyviä kasveja, jotka ovat tuttuja ja turvallisia, eivätkä leviä luontoon. Istutuspaikkoina on hyödynnetty valmiita painanteita ja kallionkoloja. Samalla on siistitty rakennustöiden jälkiä kasvillisuuden avulla.
- Luonnonmukaisessa viherrakentamisessa ja kasvillisuuden hoitotöissä suositaan mahdollisimman paljon paikan omia luonnonkasveja, esimerkiksi niitä, joista on hyötyä pölyttäjille ja perhosille. Samalla karsitaan ei -toivottuja kasveja, kuten vieraslajeja. Kaikki istutus- ja hoitotyöt tehdään eläinten ehdoilla, viestintäpäällikkö Lea Lahtinen sanoo.
Pandatalon yleisötiloihin on istutettu mm. neidonhiuspuita ja teepensaita. Nyt kokeillaan myös mulperipuun kasvatusta siemenestä. Mulperin lehdet ovat ikiajoista lähtien olleet aidon silkintuottajien, silkkiäisperhosten toukkien mieluisinta ravintoa.
Pandatalo on paikka, jossa on hyvä tilaisuus oppia pandojen elämästä sekä niiden kotimaan kulttuurista ja kasvillisuudesta. Esimerkkinä voidaan ottaa bambu, joka on koristekasvinakin haasteellinen, mutta mielenkiintoinen Suomen oloissa kasvatettavaksi.
- Pandatalon ympäristössä ensimmäisinä valmistuvat istutusalueet alppiruusuja ja bambuja varten. Moni tuttu koristekasvi on pandojen tapaan kotoisin Kiinasta tai pikkupandojen tapaan Himalajalta. Alppiruusujen lisäksi kasveina ovat kurjenpolvet, nauhukset, männynsukuiset puut ja tyrni, Lea Lahtinen kertoo.
Lumilla ja Pyryllä tutustumisvaihe
Ähtäri Zoon uudempien vetovoimantekijöiden, jättiläispandojen Lumin ja Pyryn elämässä on menossa tietynlainen tutustumisvaihe. Vierailijoille näkyvintä on Lumin ja Pyryn tarhojen vaihtuminen. Vaihto antaa mahdollisuuden tutustua toistensa hajuviesteihin, ja saattaa auttaa jatkossa kiimaan tuloa ja myöhemmässä vaiheessa lisääntymistä. Nuoria pandoja voi verrata murrosikäiseen ihmiseen, jota toinen sukupuoli on alkanut kiinnostaa.
- Aikuistuvan Pyryn käytöksessä näkyy entistä selkeämpi tietoisuus omasta reviiristä. Vaistojen ohjaamana se kiertää ja merkkaa tarhaansa niin, että kaikki muut kulmakunnan pandat tietäisivät häipyä sen reviirin rajalta. Pandat eivät ole lemmikkejä. Niiden luontaiset vaistot ovat edelleen teräviä ja tallella. Vaistot kehottavat niitä huolehtimaan selviytymisestä ja reviiritietoisuudesta, kiteyttää Lea Lahtinen.
Lumin ja Pyryn ruoan kokonaiskulutus on pysynyt lähes samalaisena, noin 15 – 30 kiloa bambua päivässä. Pandojen ruokailu ja myös paino vaihtelevat hieman vuoden aikojen mukaan. Talvella syödään enemmän bambujen runkoja ja kesällä lehtiä. Lumi painaa nyt 110 kiloa ja Pyry 125 kiloa.
Opetus- ja koulutustyötä
Ähtäri Zoo on tehnyt vuosikymmenen ajan työtä opetus- ja koulutussektorilla. Ympäristökasvatuksen osuutta on nyt vahvistettu entisestään, kun Ähtäri Zoon oma ympäristökasvattaja Sanna Palvanen aloitti tehtävässään viime vuoden lopulla. Hän laatii ympäristökasvatussuunnitelman ja huolehtii suunnitelman ylläpidosta sekä eläinopastusten sisältöjen kehittämisestä ja tietouden jakamisesta. Myös oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö kuuluu hänelle. Ympäristökasvattaja kehittää leirikoulu- ja luokkaretkipalveluja vastaamaan opettajien ja oppilaiden tarpeita. Tehtävän päämäärä on kestävä kehitys ja elämäntapa.
Ähtäri Zoo
Ähtärin Eläinpuisto
Karhunkierros 150
63700 Ähtäri
030 62150
www.ahtarizoo.fi
(Sähköpostiosoitteet vaativat JavaScript-tuen)
