Kallioluonnossa on tarumaista hohdetta. Kuva Rautavaaralta. Päivi Ketonen

Kallioluonnossa on tarumaista hohdetta. Kuva Rautavaaralta. Päivi Ketonen

Mystinen kallioluonto tarjoaa yllättäviä elämyksiä

10.1.2024

Kalliot, kivikot ja jyrkänteet tarjoavat luonnossa liikkujalle hätkähdyttäviä elämyksiä – jylhyyttä, maisemia sekä monipuolista luonnon rikkautta. Juuri julkaistun sivuston avulla kaikilla on mahdollisuus tutustua Suomen kallioluontoon 16 ainutlaatuisen kohteen kautta.

Tapio, Suomen metsäkeskus ja Suomen ympäristökeskus ovat julkaisseet sivuston, joka esittelee Suomen kallioluontoa 16 ainutlaatuisen kohteen kautta. Kohteista on koottu yhteen kuvia, tieto sijainnista, retkeilymahdollisuuksista sekä kuvausta luonnon monimuotoisuudesta. Jos tarinoihin on uskominen, luolissa voi asua haltijoita ja rotkoissa tapahtua noituutta. 

Sivuston tarkoitus on saada luonnossa liikkujat kiinnostumaan kallioluonnosta, tutustumaan kohteisiin ja mahdollisesti retkeilemään niissä omatoimisesti. Retkeillessä on hyvä huomioida, että kallioelinympäristöt ovat kulutukselle herkkiä, joten kohteilla tulee liikkua merkittyjä reittejä pitkin ja noudattaa annettuja ohjeita.  

Kalliot ovat merkittävä uhanalaisten lajien elinympäristö 

Suomen kallioperä on alkanut muodostua yli 3000 miljoonaa vuotta sitten, ja kuuluu maailman vanhimpiin. Kalliopaljastumia on pinta-alallisesti vain kaksi prosenttia Suomen maapinta-alasta, mutta kallioiden lajistollinen merkitys on huomattava. Kallioilla viihtyy muun muassa suuri määrä erilaisia jäkäliä, sammalia, putkilokasveja ja selkärangattomia.  

Erityisesti ravinteisuudeltaan rikkaat kalkki- ja serpentiinikalliot ovat uhanalaisia. Kallioita tarvitsevista lajeista uhanalaisia on lähes 300 ja silmälläpidettäviä lähes 150. Uhanalaistumisen syitä ovat kaivannaistoiminta ja metsätalous. Metsätaloustoimet eivät vaikuta itse kallioperään, mutta hakkuut muuttavat kallioiden pienilmastoa.  

Sivuston on tuottanut HardRock – kallioelinympäristöjen monimuotoisuus -hanke. Hanke on toteutettu vuosina 2021–2023 maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella, ja osana METSO-ohjelman toteutukseen kuuluvia valtakunnallisia luonnonhoidon kehittämishankkeita.  

« Takaisin